Jos omistat kiikarit, niin suosittelen ottamaan ne kätköreissulle mukaan. Kirkkojärvellä pesii vesilinnuista mm. sotka, punasotka ja silkkiuikku. Rantametsissä voi nähdä - ja kuulla - vaikkapa satakielen, mustapääkertun tai kultarinnan. Kätkössä ei ole kynää, ota sellainenkin mukaan. Talvella melko varmasti vaikeasti tavoiteltavissa. Ilmoitetut koordinaatit näyttävät tunnelin suun, jonka toiselta puolen alkaa luontopolku. Autoille on paikkoja tosi naftisti siitä aivan läheltä, Finnentien varressa saattaa olla tilaa.
Koordinaatit ovat: 61.AB.CDE, 024.FG.HIJ
A: Kahlaajiin kuuluva rantalintulaji. Harmaanruskea selkä ja siivet, valkea vatsa ja musta nauha kaulassa. Päässä on ruskea lakki, valkoinen otsa, musta naamio silmillä ja lyhyt oranssi-musta nokka. Jalat ovat oranssit. Lennossa siivellä näkyy valkoinen pitkittäisjuova. (-3)
B: "Lapin satakieli" (-2)
C: Kookkain Suomessa elävä varpuslintu. Se on erämaalintu, joka muodostaa elinikäisen parisuhteen. Kansanperinteessä tämä lintu on liitetty mm. viisauteen, luomiseen ja hedelmällisyyteen. Intiaanien vanhojen uskomusten mukaan tämä lintu on valon ja ymmärryksen tuoja, ja ilman sitä ihmiskunta eläisi ikuisessa pimeydessä.
D: Katso kuvagalleria (-7)
E: "Pidetään yleisesti metsämiehen ystävänä. Se onkin tunnettu siitä, että se ilmaantuu varsin nopeasti nuotiopaikoille kerjäämään ruoantähteitä. Yleinen uskomus on, että kyseessä on onnenlintu ja sen tappaneen ihmisen metsästysonni katoaa lopullisesti. Suomalaisessa muinaisuskossa sitä kutsuttiin myös ”sielunlinnuksi” ja uskottiin, että metsämiehen henki siirtyy tähän lintuun hänen kuoltuaan."
F: Pesii havumetsissä, usein vanhoissa sammalta ja naavaa kasvavissa kuusikoissa. Paikkalintu, joka ei ole kovinkaan arka. Kutsuääni tunnusomaisen iloinen, hilpeä "burrurret!" Päälakea koristaa taaksepäin suippeneva mustavalkoraidallinen töyhtö, jota se nostaa tai laskee mielialansa mukaan. (-13)
G: Katso kuvagalleria(-8)
H: Peloton, helposti lähestyttävissä oleva lintu. Lyhyt niska ja suhteellisen suuri pää tekevät töpäkän, pyöreän vaikutelman. Painaa vain n. 5g. Vihreä yläpuoli ja likaisenvalkea alapuoli. Tumma pippurisilmä, keltainen päälakijuova jossa mustat sivut. Äänekäs. Tavallisin ääni ohut, hyvin korkea "sri-sri-sri". Korkeutensa vuoksi äänen kuuleminen voi olla vaikeaa vanhemmille ihmisille. (-1)
I: Jalohaukka, jonka kanta romahti ympäristömyrkkyjen vuoksi 1960- luvulla. Suomenkin kanta on onneksi elpymään päin, mutta on yhä vain murto-osa entisestä. Pesii Suomessa lähes yksinomaan laajoilla avosoilla. Vanhan linnun väritys on yläpuolelta tumman siniharmaa, vatsapuoli on valkea ja siinä on tiheää poikittaisjuovitusta; koiraan vatsan poikkijuovitus on naaraan juovitusta tiheämpää. Päässä on musta huppu, posket ovat valkeat ja nokantyvi on keltainen. Jalat ovat keltaiset. voi pystysuorassa syöksyssä kiitää jopa lähes 400 km/h. (-4)
J: Katso kuvagalleria (-13)