MS-tautia sairastaa noin 7 000 suomalaista. Se on Suomessa nuorten aikuisten yleisin vakava neurologinen sairaus. Diagnoosi tehdään tavallisesti noin 20–40-vuotiaana. Sairastuminen alle 16 tai yli 60 vuoden iässä on harvinaista. MS on yleisempi naisilla kuin miehillä, noin kaksi kolmasosaa sairastuneista on naisia.
Taudin syntymekanismi on edelleen epäselvä, mutta sekä perintö- että ympäristötekijöillä tiedetään olevan merkitystä. MS-tauti ei ole perinnöllinen sairaus eikä diagnoosia voida nyt tai tulevaisuudessa tehdä geenitestin perusteella. Nykytietojen mukaan monet melko tavalliset virukset ja bakteerit saattavat johtaa taudin puhkeamiseen, jos henkilöllä on perinnöllinen alttius siihen. Vielä ei tiedetä, miksi joku sairastuu ja toinen ei. Viimeaikaisissa tutkimuksissa jollakin tavalla vaikuttaviksi tekijöiksi ovat nousseet mm. lapsuusiän infektiot, UV-säteily ja D-vitamiini sekä syntymäkuukausi.
MS on etenemistavoiltaan monimuotoinen. Sairauden kulku on alkuun aaltoileva 85 prosentilla. Pahenemisvaiheita tulee ja menee. Välillä voi olla pitkiä oireettomia kausia. Noin puolella sairaus muuttuu eteneväksi parinkymmenen vuoden kuluessa. Arviolta 15 prosentilla sairauden kulku on alusta pitäen etenevä. Tällöin taudin oireisto lisääntyy tasaisesti, ilman pahenemisvaiheita.
MS-taudin kulkua voidaan hidastaa lääkkeillä. Myös useimpiin MS-taudin on olemassa lääkehoitoja. Sairauden etenemistä hidastava lääkehoito kannattaa aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, koska lääkkeet vähentävät pahenemisvaiheiden määrää ja sairauteen liittyvän haitan kertymistä. Alusta pitäen etenevään eli primääristi progressiiviseen MS-taudin muotoon käytössä olevat etenemistä hidastavat lääkkeet eivät tehoa lainkaan.
Arviot MS-taudin vaikutuksesta elämän pituuteen vaihtelevat. Tanskalaisen tutkimuksen mukaan ilman lääkitystä se lyhentää odotettavissa olevaa elämän pituutta keskimäärin 7–10 vuotta, saman verran kuin jos polttaisi askin tupakkaa päivässä. Elinikään vaikuttavat myös samat elämäntapa- ja ympäristötekijät kuin väestöön yleisestikin.
MS-tauti on sekä oireiltaan että etenemistavoiltaan monimuotoinen eikä kukaan voi taata, miten kenenkin kohdalla tulee käymään. Epävarmuuden sietäminen onkin keskeisin tekijä MS-taudin kanssa elämisessä. Pitää uskaltaa haaveilla ja suunnitella, mutta toisaalta varautua myös vaihtoehtoisin suunnitelmin. Sairaus pitää ottaa huomioon, mutta mielenkiinto pitää kohdistaa elämiseen.
MS-liitto toimii multippeliskleroosia ja eteneviä harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavien ja heidän läheistensä hyväksi. MS-liiton ytimenä on samankaltaisia kokemuksia ja tarpeita jakavien ihmisten verkostoituminen ja vertaistuki. Sen mahdollistavat etenkin MS-liiton 24 jäsenyhdistystä.
Lisää tietoa MS-taudista www.ms-liitto.fi