Konnus Multi-cache

Aloitus koordinaatit osoittavat paikkaa josta löytyy kiveen kiinnitetty muistolaatta. Laatan on kiinnittänyt Leppävirran Rotarit vuonna 1982 Pentti ”Pena” Lappalaisen muistoksi. Penalla oli suuri vaikutus Konnuskoskien nykytilaan, sillä hän oli kova kalamies ja tuttu näky koskilla. Hän toi myös laatan vieressä olevan tukkijätkien uittotuvan Konnukselle ja piti siinä vaimonsa kanssa kesäravintolaa. Ravintola on toiminnassa edelleenkin, sitä on myöhemmin hallinnoinut monta eri yrittäjää, kuten kätkön tekijän Äiti ja Isä 1990 luvun lopulla. Penalla oli myös kulta ja kello liike Leppävirran keskustassa, jossa myytiin myös kalastustarvikkeita. Tien toisella puolen on vanha puutavaralotja Iina, jossa on kesäisin uittonäyttely vanhan ajan uittoon liittyvistä esineistä. Lotja on vesikulkuväline jossa ei ole moottoria tai muuta kulkemiseen olevaa apulaitetta, vaan niitä vedettiin laivojen tai vastaavien perässä.

Tarvitset muistolaatasta Penan syntymäpäivän ensimmäisen numeron, josta saadaan luku C.

Johdattavat kanava alueen uusimmalle kanavalle.

Kanava rakennettiin 1969-1971 Savonlinnan ja Kuopion välisen syväväylän rakentamisen yhteydessä. Tällöin rakennettiin uusi betoniseinäinen sulku vanhan uittosulun viereen. Sulun pituus oli 160 metriä, leveys 13,3 metriä ja syvyys 4,8 metriä. Tämä viimeisin rakennustyö tuli maksamaan 7,5 miljoonaa markkaa. Vielä 2000 luvun alussa kanava oli miehitetty, jolloin kanavan liikennettä ohjasi sulkumestarit. Nykyään sulku toimii itsepalvelukanavana, siten että ylä- tai alapuolella on kytkimet jolla veneilijät itse aukaisee sulut. Erikoistapauksissa kanavalla on etäohjaus Taipaleen kanavalta.

Koordinaateista löydät metallirunkoisen kyltin (sininen runko), jossa on kaksi laattaa. Alemmassa (toinen ylhäältä) laatassa on kaksi sanaa, laske montako a-kirjainta niissä on, tästä saadaan luku A.

Johdattavat kanava alueen keskimmäiselle ja toiseksi vanhimmalle kanavalle.

Kanava rakennettiin vuosina 1865-1867 niin että sen sulku tuli vanhan kanavan sulun itäpuolelle. Rakennustöitä valvoi piiri-insinööri Lennart Forstén ja niitä johti insinööri Berndt Höök. Kanavauoman kaivu- ja louhintatyöt saatiin valmiiksi vuonna 1866 ja viimeksi rakennettiin kivestä sulku johon mahtui kaksi alusta kerralla. Kanavalla voitiin aloittaa liikenne kesäkuussa 1867 mutta erilaiset viimeistelytyöt jatkuivat vielä seuraavaan vuoteen. Kanavan rakentaminen tuli maksamaan kaikkiaan 272 000 silloista markkaa. Kanavan viimeisin kunnostus on tehty 2000 luvulla, jolloin siitä on poistettu toinen sulkuportti kokonaan ja kanavaa käytetään juoksutukseen keväällä tasaamaan Kallaveden pintaa.

Tämä on vain referenssi piste, joten siitä ei tarvitse ottaa mitään lukuja.

Johdattaa kanava alueen vanhimmalle kanavalle.

Kanava on tavallaan vanhin ja kolmanneksi uusin, sillä kanava rakennettiin vuosina 1836-1841 saman aikaan kuin Varkaudessa sijaitseva Taipaleen kanava. Nämä kanavat olivat Suomen ensimmäiset valtion rakennuttamat sulkukanavat. Tämän ensimmäisen kanavan pituus oli 366 metriä, putouskorkeus 0,6 metriä, leveys 13,6 metriä ja syvyys 2,15 metriä (nyttemmin kava on uusittu vuosina 2016-17, joten mitat eivät pidä paikkaa.) Kanavassa oli yksi puurakenteinen sulku. Kanava rakennettiin uudestaan 1917-1919 kun ensimmäinen sulku muutettiin uittosuluksi. Sulun pituudeksi tuli 125 metriä ja leveydeksi 7,7 metriä. Koska sulun avaaminen silloisella tekniikalla ei ollut mahdollista ennen kuin veden pinta oli samalla tasolla sulkuportin kummallakin puolella oli sulun käyttö uitossa kuitenkin hidasta sillä tukkilautta täytyi suluttaa kuten normaalit laivatkin. Kanavan viimeisin kunnostus on tehty 2000 luvulla, jolloin siitä on poistettu toinen sulkuportti kokonaan ja kanavaa käytetään juoksutukseen keväällä tasaamaan Kallaveden pintaa.

Koordinaateista löydät kanavan yli kulkevan kävelysillan, laske montako pysty tolppaa sillan kaiteessa on, tästä saadaan luku B. Lasketaan vain toisen kaiteen tolpat, älä laske päätykaaria, vain ne tolpat jotka ovat kiinni itse sillassa (tehtävä muuttunut 27.05.2017, mutta vastaus on sama).

Johtavat jo Konnuskoskien alueelle, Myllypurolle.

Myllypuro on saanut nimensä silloin vielä luonnon uomassa olleista myllyistä, jotka jauhoivat kylän viljoja. Nykyinen kivistä rakennettu uoma on peruja tukinuitosta, kun uittoja alettiin tekemään. Myllypurossa viihtyy ajoittain isojakin Taimenia, mutta sen luonteesta johtuen niiden ylös saanti on haastavaa (ps. kokemusta on).

Koordinaateista löydät puron ylittävän kävelysillan, laske montako pysty tolppaa sillan kaiteessa on, tästä saadaan luvun F. Lasketaan vain toisen kaiteen tolpat, myös reunimmaiset otetaan mukaan.

Johtavat Sanelma nimiselle proomulle.

Proomu on entinen Enso-Gutzeitin asuntoproomu, jota on käytetty tukkijätkien liikkuvana asuntona. Nykyisin proomu toimii majoitustiloina ja saunana. Sauna on rakennettu proomun etuosaan. Proomu sijaitsee paikassa josta alkaa Rahasalmen avokanava, joka kaivettiin 1970-1971 Voipaalanselän ja Koirusselän välille. Kanavan pohjaleveys on 30 metriä ja pituus noin 500 metriä.

Koordinaateista löytyy puutolppa, jossa on kaksi puista viittaa. Ylimmässä on kolminumeroinen matkaa merkitsevä luku, vähennä tästä luvusta 107 niin saat kaksinumeroisen luvun.
Vasen (ensimmäinen) numero on D ja oikea (viimeinen) E.

Edit 27.05.2017: koska se alkuperäinen kyltti on edelleen siellä maassa ja en tiedä sen tulevaa kohtaloa, niin muutin tehtävää pystyssä olevaan kylttiin.

Edit: 26.09.2017: Saamani tiedon mukaan se vimonenkin kyltti on poistettu, joten laitetaan taas suorat vastaukset tähän: D=7 ja E=3