Hyppyrimäkien jyrkät alastulorinteet ja niiden laella hyppytornien sään rapauttamat betoni- ja kiviperustukset kuuluvat Helsingin takamaastojen maisemiin lähes yhtä kiinteästi kuin ensimmäisen maailmansodan aikaiset sammaloituneet juoksuhaudat. Helsingin mäkihyppykulttuurin kultakaudella hyppyrimäkiä (hydda, hynda, hyndä) oli parikymmentä eri puolilla kaupunkia (ks. kartta) ja lisäksi lukuisa joukko takapihojen epävirallisia hyppypaikkoja. Hyppyrimäissä järjestettiin nuorille kisoja eri ikäluokissa.
Maunulan hyppyrimäki eli "Pekkarin hydda" rakennettiin vuonna 1956 ja purettiin 1980-luvulla. Tästä filmistä (Finlandia-katsaus 323) kohdasta 7:18 voi ihailla paikallisen nuorison leiskautuksia hyppyrimäestä. (Katso myös sympaattinen hiihtokisa kohdasta 5:30.) Mäkiennätys ylsi tiettävästi 29 metriin.
Rinteessä hyppyrimäen molemmin puolin sijaitsee suojeltu Maunulan pähkinäpensaslehto. Reilun kolmen kilometrin mittainen Maunulan luontopolku kulkee kätkön kautta.
Briefly in English: The cache is hidden at the remains of the Maunula ski jump tower, which was built in 1956 and demolished in the 1980s. In this film from 7:18 onwards you can see the tower in its former glory. There used to be many small ski jumping hills like this around Helsinki, but nowadays only some concrete blocks and the steep landing slopes are left.
