Wanha Pakka Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Huutavanmäki nousi merestä jo 1000-luvulla. Huutomäen muodostaa suuri kalliokumpare. Nykyisen Vaasan kantakaupungin sijaintipaikka, Klemetsö, oli Vaasan perustamisen aikoihin 1600-luvun alussa meren ympäröivä saari ja Huutavanmäeltä sananmukaisesti huudettiin lauttaa noutamaan Klemetsön saaren puolelle maanviljelystöihin meneviä.
Kun kaupunki siirtyi palon jälkeen Klemetsön saareen, liikenne vilkastui Klemetsön ja Huutavanmäen välillä. Kylästä kasvoi merkittävä taajama kaupungin kupeeseen. Huutavanmäen asuintilat muodostettiin sepänkyläläisistä Herrgårdin, Storgårdin ja Klockarsin taloista. Huutavanmäellä oli asutusta jo Vanhan Vaasan aikana. Vanhin asutus lienee ollut kalastajien asumuksia. Klemetsön saaren ja Huutavanniemen välillä oli merenlahti ja vettä neljän metrin syvyydeltä.
Nimi ”Huutavanmäki” (Roparnäsbacken) oli käytössä vuoteen 1926 asti, jolloin asiakirjoissa ryhdyttiin käyttämään ”Huutomäki” nimitystä. Vuoden 1935 alussa odotti liittyminen Vaasan kaupunkiin. Liittymisen yhteydessä kuitenkin ”postipysäkki” nimeltään Huutomäki oli avattu Äänekoskelle joten jo 1934 kyläkokouksessa oli ehdotettu suomenkieliseksi nimeksi Huutoniemeä. Vuosia myöhemmin 1938 kaupunginvaltuusto päätti nimetä Huutomäen Huutoniemeksi. Nimenmuutoksen seurauksena alettiin Huutomäestä kansan suussa käyttää nimitystä ”Vanha Pakka”.
Myöhemmin kylä jaettiin vielä kolmeksi: Varsinainen Vanha Pakka oli ”Etupakka” ja taaempana nykyisen Keskuskadun takana Vanhaan Vaasaan päin ”Takapakka”, nykyisen kirkon suunnassa oli ”Peräpakka”. Ruotsinkielistä nimeä ”Galabacka” käytettiin Etupakasta joka viittaa sekin lossin huutamiseen.
Vaasaan liittymisen aikoihin oli Huutavanmäen asukasmäärä 695, siis melkoinen kaupunginosa.
Vuosina 1938-41 Huutoniemelle laadittiin asemakaava. Kaavan seurauksena rakentaminen siirtyi Peräpakan ja Takapakan alueille. Tunnetuin Pakkalainen lienee ratsupoliisi Hermanni Pihlajamäki joka vuonna 1932 olympialaisissa voitti painissa kultaa.
Lapset olivat kekseliäitä ja leikit keksittiin paljolti itse. Amerikkalaisista elokuvista monet leikin juuret lähtivät. Vanhan Pakan kyljessä, Strömbergin pääportin kohdalla (ABB) on pieni metsikkö tänäkin päivänä. Sen kallioilla ja puissa temmelsi tarzaneita, intiaaneja ja merirosvoja.
Kätkö sijaitsee Kaikukuja 2:n talon perustuksien läheisyydessä. Vastapäisellä tontilla oli Suomisen makkaratehdas.
Additional Hints
(No hints available.)