Perinnekorsu Jukola Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkö esittelee Kangasalan reserviläisten asevelimajan "Honkaniemen" ja erityisesti sen tontille sodanaikaisen mallin mukaisesti rakennetun komentokorsun "Jukolan". Huomioi että kätkö sijaitsee yksityis- ja museoalueella, mutta sille on omistajan lupa.
Honkaniemi
Honkaniemen majan omistavat Kangasalan Reserviläiset. Vihkiäisjuhlat pidettiin juhannuksena 1960 arvokkaan ohjelman puitteissa. Viime vuosina varsinkin ns. isomaja on kesäviikonloppuisin ollut pääasiassa vuokrattuna eri firmojen ja yhdistysten virkistyskäyttöön. Majalla järjestetään myös yhdistyksen kokoukset ja illanvietot sekä sota- ja rintamaveteraanien virkistyspäiviä ja illanviettoja. Perinnekorsu Jukolaan pääsee tutustumaan pyynnöstä.
Oman kokoontumispaikan hankkiminen oli Kangasalan Reservin Aliupseerien johtokunnassa esillä ensimmäisen kerran toukokuussa 1957, reilu vuosi yhdistyksen perustamisen jälkeen. Tontin hankintaa valmisteli toimikunta neuvotellen rantatontista Mutikossa, Vesijärven rannalla maanviljelijä Tauno ja Helvi Vihisen kanssa. Alun alkaen tontille suunniteltiin siirtää saunaksi soveltuva rakennus Toosilasta Vesijärven toiselta rannalta. Niin sitten v. 1958 toukokuussa johtokunnan kokouksessa kirjattiin päätös, jossa suunniteltiin pidettäväksi lipunnostotilaisuus juhannuksena omalla tontilla Mutikossa. Vähitellen jäi unohduksiin ajatus käytetyn rakennuksen hankinnasta. Nyt keskusteltiinkin jo saunan ja majan rakentamisesta. Saunan valmistumisajaksi päätettiin juhannus 1959 ja majan suunniteltiin olevan vesikatossa saman vuoden kesän aikana. Rakennuspiirustukset alkoivat hahmottua vuosien 1958-59 vaihteessa rakennusmestarien Kauko Ilosen ja Aaro Havian käsissä. Nyt alkoivat hirsitalkoot ja varainhankinta majaa ja saunaa varten. Pöytäkirjamerkinnät kertovat, että toimeen tartuttiin huolellisesti suunnitellen ja tarkkaan koko pitäjän alue huomioon ottaen. Yhdistyksessä vallitsi erinomainen yhteishenki ja yhteen hiileen puhaltamisen taito. Tuon ajan voimakkaasta yhteishengestä ja talkootyöstä kertoo se, että alueen rakentamiseen tarvittiin 6000 talkootuntia ja 110 talkoolaista. Tämän uurastuksen voidaan laskea alkaneen kevään 1958 raivaustöistä ja lipputangon pystytyksestä. 1960- luvun toimita aloitettiinkin sitten juhlilla. Maja ja rantasauna olivat valmiit ja vihkiäisjuhlat pidettiin juhannuksena 1960 arvokkaan ohjelman puitteissa. Tärkeä etappi yhdistyksen toiminnassa oli saavutettu. Yhteistyöllä ja tahdonlujuudella oli päästy tavoitteeseen
Perinnekorsu "Jukola"
Korsu on sodassa käytettävä miehistön tai aseiden suojarakennelma, joka on kaivettu osittain tai kokonaan maan alle. Korsu rakennetaan usein sellaiseen luonnonkohtaan, esimerkiksi mäkeen siten että korsuun johtava käytävän suuaukko on mäen törmässä ja itse korsuun johtaa eteiskäytävä. Itse korsurakennelma on kaivettu mäen sisään. Varsinainen korsuhuone rakennetaan usein hirsistä. Korsuhuoneen päällä on moninkertainen ristikkäinen hirsikerros, ja hirsien päällä maata ja isoja kiviä. Korsun katto on myös maastoutettu havaitsemisen vaikeuttamiseksi. Korsuun johtaa yksi tai useampia ilmanvaihtokanavia ja lämmityslaitteiden poistoputkia. Kanaviin ja putkiin asennetaan korsun katon eli maanpinnan tasoon verkko, jolloin vihollisen putkiin pudottamat räjähdyspanokset räjähtävät korsun katolla haavoittaen katolla mahdollisesti olevia valtauksen yrittäjiä.
Aina ei korsua saa kaivettua luonnostaan hyvään paikkaan, jolloin se voidaan kaivaa tasaiselle maallekin. Tällöin korsuun johtaa alaspäin viettävä tunneli. Tulikorsuun johtava tunneli vajoaa melko jyrkästi maan alle johdattaen pieneen, noin 1,5–4 neliön kokoiseen huoneeseen. Tulikorsujen seinässä on ampuma-aukkoja. Majoituskorsut ovat huomattavasti suurempia ja tarkoitettu jopa puolijoukkueelle, 20:lle, kuten puolijoukkueteltta tai useammalle henkilölle, miltei tukikohdan joukkueelle.
Korsu ei ole sama asia kuin bunkkeri, sillä useimmiten korsu rakennetaan kokonaan puusta ja vahvistetaan rautalangalla ja kivillä rakennelman katolla, toisin kuin bunkkeri, joka tehdään raudasta ja betonista. Tosin nykyään puolustusvoimilla on käytössä kokonaan teräsbetonisia elementtikorsuja. Tällaisen elementtikorsun pystyttäminen on huomattavasti yksinkertaisempaa kuin perinteisen korsun, mutta vaatii painavien elementtien nostamiseen työkoneen. Elementtikorsun leveyttä ja korkeutta on vaikea muuttaa rakennuspaikalla, mutta pituutta voidaan tarpeen mukaan säätää.
Suurin osa Suomen sotien aikaisista korsuista on romahtanut tai tuhottu. Säilyneitä korsuja on eniten Salpalinjan alueella ja sen lähettyvillä. Myös ainakin Kuusamon alueella on vielä ehjiä korsuja. Veteraanit ja reserviläiset ovat rakentaneet joitain uusiakin korsuja esittelytarkoituksiin.
Vuonna 1980 aloitettiin sodanaikaisen mallin mukaisen korsun suunnittelu Honkaniemen alueelle. Suunnittelussa päämestarina oli monta korsua suunnitellut Reima Niemi ja lopullisen korsun piirsi rakennusmestari Kauko Ilonen. Seuraavana kesänä suunnitelmista edettiin käytännön toimiin. Alue paalutettiin puustoa kaadettiin ja raivaustyöt aloitettiin. Louhinnan suoritti Keski-Suomen pioneeripataljoona Keuruulta pioneerien koulutukseen kuuluvana harjoitustyönä. Syksyllä ennen talven tuloa ehdittiin vielä valaa pohjalaatta. Kesän 1982 aikana korsu valmistui niin pitkälle, että elokuussa pidettiin harjannostajaisjuhla. Valmistuttuaan lopullisesti 13 hengen komentokorsu vihittiin käyttöön lokakuussa 1983 ja samalla se sai nimekseen Jukola. Korsun valmistumisen mahdollisti runsaat 2000 talkootyötuntia niin aliupseerien, upseerien kuin veteraanienkin tekemänä. Valmistumista edesauttoi monien yrittäjien, yhteisöjen ja yksityisten henkilöiden suurenmoinen tuki.
yleinen mallipiirrustus sodanaikaisista korsuista:
Huomioitavaa kätköstä
Aluetta vuokrataan virkistyskäyttöön, joten huomioi alueella mahdollisesti olevat ihmiset. Kätköllä on kuitenkin mahdollista käydä häiritsemättä alueen muita käyttäjiä. Normaali aikoina alueelle johtava portti on suljettuna, mutta sen läheisyyteen voi pysäköidä kätköllä käynnin ajaksi. Kätkölle on alueen omistajan lupa.
Alueen vuokraus ja korsun esittely
Korsun esittelystä ja alueen majojen vuokrauksesta voi tiedustella
majaisännältä (Jorma Laakso - 040 586 5200).
jotelaakso@gmail.com
Additional Hints
(No hints available.)