Kadonneet kunnat: Kuusjoki
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämä kätkö on omistettu entiselle Kuusjoen kunnalle ja on osa Kadonneet kunnat -kätkösarjaa.
This is a memorial cache to a former municipality of Kuusjoki.
Kuusjoki
Kuusjoki on Suomen entinen kunta ja nykyään osa Saloa. Kunta sijaitsi Varsinais-Suomen
maakunnassa ja kuului ennen kuntaliitosta Länsi-Suomen lääniin ja aiemmin Turun ja Porin lääniin.
Kuusjoen naapurikuntia ennen kuntaliitosta olivat Pertteli, Koski, Halikko, Salo, Kiikala, Somero ja
Marttila.
Luonto
Luonnonympäristöltään Kuusjoki on savitasankoa, jota paikoin puhkovat kalliosydämiset
moreenimäet. Vaihtelua maisemaan tuovat Halikonjoen sivujoen Kuusjoen ja sen suurimman
sivuhaaran Viepjoen saveen uurtuneet matalahkot jokilaaksot ja muutamat suot. Pohjoisessa
Someron rajalla kulkee katkonainen harjujakso, joka lähellä Kuusjoen, Kosken ja Someron rajaa
laajenee Kerkolannummen sora- ja hiekkamuodostumaksi. Täällä sijaitsevat Kuusjoen ainoat järvet,
joista 14 hehtaarin laajuinen, laskujoeton, syvä ja kirkasvetinen Nummijärvi Someron rajalla on
suurin.
Historia
Historiallisesti Kuusjoen alue on muodostunut keskiajalla perustetun Uskelan kirkkopitäjän niistä
kylistä, jotka ovat sijainneet Halikonjoen latvahaaran Kuusjoen varrella, erotuksena Uskelan muista
kylistä, joista pääosa sijaitsi Uskelanjoen ja sen latva- ja sivuhaarojen varsilla. Aluksi nämä kylät
kuuluivat Uskelan seurakunnan alaisuuteen joskus 1400-luvun alussa perustettuun Perttelin
kappeliseurakuntaan.
Kuusjoesta tuli Uskelan kirkkopitäjään kuuluneen Perttelin kappeliseurakunnan saarnapiiri, jossa
pidettiin omia jumalanpalveluksia, viimeistään vuonna 1699 ja saarnahuonekunta, jolla oli oma
saarnahuone, mutta ei omaa pappia, vuonna 1822. Kun Perttelin kunta perustettiin vuonna 1867 ja
Perttelistä tuli itsenäinen kirkkoherrakunta vuonna 1869, Kuusjoki oli aluksi osa Perttelin kuntaa ja
seurakunnallisesti jatkoi Perttelin seurakunnan saarnahuonekuntana.
Itsenäinen kunta ja Perttelin seurakunnan kappeliseurakunta Kuusjoesta tuli vappuna 1886. Vuonna
1913 Kuusjoesta tuli myös itsenäinen kirkkoherrakunta. Kuusjoen taival itsenäisenä kuntana tuli
näin kestäneeksi runsaat 122 vuotta ja itsenäisenä seurakuntana runsaat 95 vuotta.
Kuusjoen kunta yhdistettiin yhdeksän muun kunnan kanssa uudeksi kunnaksi 1. tammikuuta 2009
alkaen. Tällöin siihenastinen Salon kaupunki, Halikon kunta, Kuusjoen kunta, Perttelin kunta,
Muurlan kunta, Perniön kunta, Särkisalon kunta, Kiskon kunta, Kiikalan kunta ja Suomusjärven
kunta lakkautettiin ja tilalle perustettiin niiden silloiset alueet käsittänyt uusi kunta, joka otti
käyttöönsä Salo-nimen ja kaupunki-nimityksen.
Liikenne
Salosta Somerolle johtava kantatie 52 kulkee entisen Kuusjoen kunnan alueella lyhyen matkaa
Kanungin kylässä lännessä. Kantatieltä 52 etelästä Salon suunnasta Kuusjoelle johtaa yhdystie
2407, joka jatkuu Kuusjoen Raatalan kautta Koskelle. Kuusjoen Impolassa tästä haarautuu
kantatiehen 52 Kanungissa lähellä Someron rajaa yhtyvä yhdystie 2404, jonka varrelle jää pääosa
Kuusjoen asutuksesta. Näiden puolivälissä kantatieltä 52 Kuusjoen kirkolle johtaa vielä yhdystie
2408.
Kuusjoen koulut
Uusi Kuusjoen koulu ja päiväkoti valmistui 30. lokakuuta 2009 ja se on otettu käyttöön vuoden
2010 alussa. Samalla aiemmat Kurkelan, Raatalan ja Ylikulman koulut lopettivat toimintansa.
Nähtävyyksiä
Kuusjoen kirkko on vuodelta 1823. Sen yhteydessä oleva kellotapuli on vuodelta 1882 ja näiden
lähellä sijaitsee kivinen makasiini vuodelta 1927. Kuusjoella toimi 1857–1890 Iloniemen
lasitehdas. Sen rakennuksista on jäljellä enää kunnostettu paja.
Kylät
Kurkela, Kanunki, Hämäläinen, Tiskarla, Kuttila, Impola, Raatala, Kuusjoenperä ja Pappilankylä.
Lähde: Wikipedia
Additional Hints
(No hints available.)