Seppo Uuranmäen Keinuja sijoitettiin paikalle alun perin Jyväsjärven ympäristötaidenäyttelyssä 6.6.-13.10.2002. Näyttelyn toteuttivat yhteistyössä Jyväskylän Taiteilijaseura ja Jyväskylän kaupungin tekninen palvelukeskus. Näyttelyn päämääränä oli elävöittää Jyväsjärven Rantaraittia. Ajatuksen taiteen ja maisema-arkkitehtuurin yhdistämisestä Rantaraitilla näyttelyn muodossa kehitti Jyväskylän kaupungin julkisten alueiden taideteosryhmä. Jyväskylän tekninen palvelukeskus rahoitti teosten materiaalit sekä niiden pystyttämisen ja ylläpidon. Lisäksi yhteistyökumppanina oli Jyväskylän taidemuseo. Näyttely oli avoin kaikille Jyväskylän Taiteilijaseuran jäsenille. Teokset näyttelyyn valitsi Taiteilijaseuran näyttelytoimikunta ja Jyväskylän kaupungin julkisten alueiden taideteosryhmä.
Seppo Uuranmäen mukaan koulun kuvaamataidon tunnit olivat ainoita, joilla hän tunsi menestyvänsä. Koulun jälkeen Uuranmäki työskenteli Anttilan tavaratalossa tehden vuosia liikkeen somistuksia ja mainoksia. Loppuaikana hän oli kuitenkin jo sitä mieltä, että mainonta pitäisi kieltää. Vähittäinen siirtyminen keikkamuusikoksi oli ensimmäinen keino päästä irti kaupallisesta maailmasta. Oriveden opiston kuvataidelinjalle Uuranmäki pääsi vuonna 1981. Opiskeltuaan siellä kaksi vuotta hän jatkoi opintojaan Lahden taidekoulussa. Siinä vaiheessa Uuranmäki huomasi eri taidemuodoista veistämisen sujuvan häneltä parhaiten. Niinpä hän keskittyi ennen kaikkea kuvanveiston eri tekniikoihin. Puun hän löysi materiaalikseen vasta taidekoulun jälkeen. Uuranmäellä on kaksi lähestymistapaa puuhun: puunsyynkuviot ja luonnolliset epätäsmällisyydet kohtaavat ankaran ja selkeän muodon, ja toisaalta taiteilija käyttää ohueksi leikattua puuta vapaasti muotoiltavana materiaalina.
Lähde: http://www3.jkl.fi/taidemuseo/veistokset/veistokset/055.html