Viinin tie suomalaisten kurkkujen kostukkeeksi ei ole ollut yksioikoinen. Rypäleviini on meillä varsin myöhäinen nautintoaine; se tuli tänne keskiajalla katolisen kirkon myötävaikutuksella. Viini valtasi hitaasti alaa oluelta ja vahvaksi käytetyltä simalta, joka oli toinen ikivanha pohjoismainen juovutusjuoma. Kalleutensa vuoksi viini oli pitkään korostuneesti yläluokan nautintoaine. 1740-luvun Helsingissä renki sai työskennellä yli viisi päivää ostaakseen kannullisen eli 2,6 litraa halvinta ranskalaista viiniä. 1800-luvun loppupuolella viinin tuonti ja valmistus herättivät raittiusliikkeen kiukun. Vuonna 1919 voimaan astuneen kieltolain arvioitiin lopettavan viinin historian Suomessa. Mutta toisin kävi. Viinitiloja on tällä hetkellä jo lähes viisikymmentä eri puolella Suomea Ahvenanmaalta Saariselälle asti. Ensimmäisten suomalaisten viinitilayritysten aloitettua toimintansa vuonna 1995 on ala laajentunut ja
kehittynyt huimaa vauhtia.