Kätkö esittelee Köntin alueen läpi kulkevan Vanhan Laukaantien. Hevosrattailla kuljettua tietä on Reserviläisten toimesta entisöity noin 1 kilometrin verran.
Kun Pietari Brahe kevättalvella 1640 palasi Savosta Turkuun, ajoi hän talvitietä myöten yöpyen mm. Laukaan Pernasaaressa, Muuramessa, Jämsän pappilassa, Längelmäellä ja Pälkäneellä. Suurin piirtein tätä hänen käyttämäänsä reittiä kulki sitten se maantie, jota Hämeessä sanottiin "vanhaksi Laukaan tieksi", myöhemmin toisinaan Savon tieksi ja joka on merkitty karttoihin vuosilta 1696 ja 1752.
Vanhalla Laukaantiellä voit nähdä kaksi vanhanajan puusiltaa, peninkulmapatsaan Ruotsin vallan ajalta, puisia tienviittoja, virstanpylväitä ja kestikievaripylvään Venäjän vallan ajalta sekä rautaisen tienviitan Suomen itsenäisyyden alkuajalta.
Tietä on kuljettu jo Ruotsin vallan aikana vuosina 1640 - 1808 sekä Venäjän vallan aikana vuosina 1809 - 1917. Muun muassa Ruotsin kuninkaan edustaja Pietari Brahe ajoi tätä tietä. Samoin tekivät Venäjän tsaari Aleksanterin suurlähettiläät. Elias Lönnrothinkin kerrotaan kulkeneen tällä tiellä.
Välimatkat kestikievarilta toiselle määrittelivät tienvarrella ensin peninkulmapatsaat ja sitten virstanpylväät, aina senhetkisen valtakunnan hallitsijan mukaan.
Laukaantien välittömässä läheisyydessä sijaitsee myös kalliorotko, joka oli Köntin alueella rosvojen suosima lymypaikka. Vororotti lienee saanut nimensä noilta ajoilta.
Köntin kämpän pihaan (P1) on entisöityyn tiehen tutustuvilla lupa parkkeerata auto. Pihassa on Laukaan tien historiaan liittyvä opastaulu ja peninkulmapylväs.
Tie alkaa hiekkatienä ja Laukaan viittoja seuraten löydät kävellen liikuttavalle osittain jo kasvuston peittämälle entisöidylle hevostielle, jonka varrella kätkö on. Tältä uralta löytyy puisia tienviittoja ja kaksi siltaa.
Jos et halua kulkea metsässä menevää uraa, voit parkkeerata auton myös entisöidyn tieuran toiseen päähän (P2). Terrain on tällöin puolen tähden verran helpompi. Polku saattaa olla paikoin kostea.
Autolla liikkuvan on kätevintä tulla alueelle reittiä ysitie (E63) - Järvenpääntie (N 61° 49,2179 E 25° 1,7731) - Vuorisjärventie.
Lähteet:
-Suur-Jämsän historia, osa 2
-Museo24.fi
http://www.museo24.fi/?action[]=INavigation::viewArticle%2811510%29