-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätkö kauniilla harjulla Nastolan uudessakylässä josta avautuu kaunis maalaismaisema
Uudenkylän kylän harjumaisema on muodostunut jääkauden aikana. Asutus kehittyi harjun molemmille puolille ja liikenne harjun päälle, jossa on myöskin asutusta. Asukkaita kylässä on noin 2500 siis varsinaisen Uudenkylän alueella. Kylän raja on kuntakeskuksessa, mutta sitä ei lasketa mukaan. Kouvolaan matkaa on noin 40 km ja Lahteen hurautamme vartissa leveäkaistatietä pitkin. Helsinkiin matkaan kuluu aikaa tunti ja vartti. Leveäkaistatien ramppi on Uudessakylässä ja se on kylälle etu ja kehityksen tuoja tulevaisuudessa. Asutuksen levitessä itäänpäin 1400-luvulla, perustettiin uusi hallintopitäjä Uusikylä. Uusikylä on mainittu kylänä vasta 1450-luvulla ja pitäjänä vuosina 1478-1481, mutta Uudenkylän nimismiehentalo mainittiin jo vuonna 1422. Koska hallintopitäjän keskus oli nimenomaan nimismiehentalo, Uusikylä oli tälläinen keskuspaikka viimeistään vuonna 1422 ja pitäjä luultavasti perustettu jo 1400-luvun alussa samalla kuin Hämeen hallintopitäjät. Uudenkylän valitseminen hallintopitäjän keskuspaikaksi selittyy siten, että tämä kylä perustettiin kruunun uudisasutuksen yhteydessä itään vievän yleisen tien varteen, jossa oli ratsastukseen sopiva maasto kun keskiajalla tarvittiin tieyhteys Hämeenlinnasta Viipuriin. Uusikylä oli muodostettu Hollolan näkökulmasta kokoamaan hollolalaisen uudisasutuksen, Hollolan itäisiä ja kaakkoisia alueita. Uudenkylän hallintopitäjän itäiset - juuri nykyisen Iitin - kylät kuuluivat Iitin kirkkopitäjään, läntisten kylien jäädessä Hollolan yhteyteen. Uudenkylän keskiaikainen hallintopitäjäkausi näytti ohimenevältä, sillä uudelle ajalle tultaessa sitä ei mainita. Hallinnollisen ja oikeudellisen jaon kehityksen linjoja tarkasteltaessa olemme saaneet todeta vanhan Uudenkylän pitäjän ja käräjäpiirin lopullisesti hävinneen. Vaikka Uusikylä menetti asemansa laajan hallintopitäjän keskuskylänä, säilyi se kuitenkin osana sotilasliikenteen solmukohtana. Sinne rakennettiin kruunun makasiini 1789, jonka talonpojat rakensivat yhdeksässä päivässä. Uudenkylän kappeli Vuonna 1555 mainittiin erityinen Uudenkylän kappeli, joka lienee vastannut suunnilleen nykyistä Nastolaa. Tämä kappeli on voinut olla laajempikin, käsittäen kaikki Iitin kirkkopiiriin kuulumattomat Uudenkylän hallintopitäjän kylät. Kerrotaan, että Uudessakylässä on ollut kirkko, mutta siitä ei ole pitäviä todisteita. Kyläläiset muistelevat kuulleensa, että Mustankallion rinteessä on ollut vanhan kirkon viinikellarit jäänteet. Kuninkaan vierailu Kesällä 1752 kuningas Adolf Fredrik tuli Suomeen suuren seurueen kera. Heinäkuun 5. Päivänä hän tuli Uuteenkylään, missä Hollolan rovasti Jakob Krook otti hänet vastaan ja piti ylhäiselle vieraalle saarnan. Juhlallista vastaanottoa varten korpraali Gadermeister oli antanut käskyn, että paikkakunnan ruotusotamiesten tuli täysissä varusteissa saapua Uuteenkylään. Tänne oli tullut myös Hämeen ja Savon papiston lähetystö alamaisesti tervehtimään harvinaista vierasta. Päivän levon jälkeen juhlallinen seurue jatkoi kulkuaan Hämeenlinnaan. Tie ja rautatie Hämeenlinnasta Viipuriin johti tärkeä tie. Ylinen Viipurintie, joka kulki Hämeenlinnasta Hauhon ja Lammin kautta Hollolan kirkolle ja sieltä edelleen Lahteen, Uuteenkylään sekä Kelttiin, Lappeelle ja Viipuriin. Uudenajan alkuun mennessä oli muodostunut maantie Uudestakylästä Sääksjärvelle ja sieltä edelleen Elimäelle ja Kymen kartanoon. Tämän tien yöpymispaikkana mainittiin Uusikylä 1500-luvun puolivälissä. Kruununverojen kannon suorittivat varhaisempina aikoina voudit nimismiesten ja neljännesmiesten eli lukumiesten avulla. Verot, joiden pääosan muodostivat luonnontuotteet, koottiin kruunun aittoihin paikallista käyttöä varten. Uudenkylän hallintopitäjää varten Uudessakylässä on erityinen varastoaitta. Vanha varastotalous oli hankalaa ja pakostakin epätaloudellista. Liha ja heinä saattoi pilaantua käyttökelvottomaksi. Tultaessa 1700-luvulle arvioitiin Uudenkylän varastossa olevan kokonaista 550 leiviskää pilaantunutta leipää. Melkoinen osa veroja säilytettiin etenkin sotavuosina paikallisissa varastoissa seudun läpi marssivien armeijaosastojen tarpeisiin. Venäjän sodan riehuessa v. 1555 Uudenkylän nimismiestalossa ja sen naapurustossa majaili 160 ratsumiestä hevosineen viisi yötä. Tälläisen joukon majoitus ja muonitus aittojen varoja pelottavasti. Leipää otettiin 25 leiviskää, voin ja lihan määristä puhumattakaan. Kynttilöistä meni 160 kappaletta ja hevosille otettiin yli 200 aamia varastoheinää ja 200 kupoa olkia. Seuraavan vuoden kesäkuussa Uudessakylässä majaili toista viikkoa 225 ratsumiestä, jotka vaativat kansalta kestitystä. Kyyti-ja majatalonpitovelvollisuus oli nimenomaan valtateiden vartisille kylille melkoinen rasitus. Tavernit eli kapakat muodostuivat tärkeiksi matkustavaisten huoltoon. 1500-luvun loppuun mennessä Uudessakylässä oli neljä majataloa, jotka nauttivat verovapautta. Kestikievarit kehittyivät ja vuonna 1639 muodostettiin Viipurin tien varteen Uudenkylän majatalo, jossa isännän tuli suojata ja majoittaa matkustavaisia. Rautatie Uusikylä valmistui III luokan asemaksi vuonna 1869, alennettiin IV luokan asemaksi 1884. Keisarillinen majesteetti antoi 17.11.1867 reskriptin uudesta rakennussuunnitelmasta: rata Pietariin! Tarkoitus oli edistää Suomen teollisuutta, maanviljelystä ja kauppaa sekä tarjota työtä kadosta pahoin kärsineelle kansalle. Ratatyöt käynnistyivät 1868 ja rautatie valmistui nopeasti, niin että Riihimäen ja Pietarin välinen uusi yhteys valmistui 11.9.1870, mutta Uudessakylässä myytiin lippuja jo kesällä. Anomuksista huolimatta Uusikylä oli uuden radan ainoa nastolalainen asema. Nastolalaisia ei miellyttänyt se, että rautatie muistutti miten Suomi oli vielä hallinnollisesti ruotsinkielinen. " Tuskin tietänet missä ja mitä Nastola onkaan, sillä vaikka rautatie osaksi sattuu Nastolaan on sitä tähän asti luettu syrjäiseksi paikkakunnaksi. Kun pyrit Helsingistä minua katsomaan, käytä vain rautatietä. Tultuasi Lahdesta ensimmäiselle asemahuoneelle Viipuriin päin, kuulet asemamiehen huutavan NYYPY ja Nyypy merkitsee, että olet matkasi perillä - Nastolassa. Siinä seisot ja vaikka juna on lähtövirtensä visertänyt, statiomies vaiennut, korvasi yhä soittavat Nyypy, Nyypy ja kun et ole milloinkaan luottanut pelkkiin korviisi, käytät silmiäsikin ja näöet asemahuoneen nurkissa NYBY-NYBY. Mitä ajattelet?Olenko minä…? Niin Nastolassa olet, umpisuomalisessa kylässä ja paikkakunnassa. Kysymyksessä oleva asema asetettiin Nastolan Uudenkylän kylään, eikä oikestaan nastolalainen tiedä tänäkään päivänä NYBYstä tuon enempää. Hän kutsuu asemaa Uudeksikyläksi ja Uusikylä sillä alkuansa olikin nimenä. Mutta umpiruotsalaiset herrat tienrakentajat eivät osanneet kirjoittaa saatikka lausu aniin vaikeaa sanaa kuin Uusikylä, tekivät tekasivat siitä NYBYn ja NYBYksi se jäi kuin jäikin virallisesti." Rautatieliikenteen rinnalle kehittyi maantieliikenne ja autoliikenne alkoi muodostua ammatiksi.Nastolan vanhin autoliikenne palveli junaliikennettä ja toimi vain kesäisin. Everstinna Contance Holmströnm anoi oikeutta välittää liikennettä Artjärveltä Uudenkylän asemalle. Nastolan ja Lahden väliset liikenneolot kehittyivät erityisesti vuonna 1925.Matkailuautoksi nimitti U. Laurila autoaan, joka ajoi Lahteen aamulla Uudenkylän asemalta. Lainsäädännön rajoituksista ja pulakaudesta huolimatta liikenne kehittyi. 1930-luvun luvissa oli eräs erittäin selkeä piirre, sillä kaikki luvan saajat on mainittu uusikyläläisiksi.
Additional Hints
(No hints available.)