Miksi seepralla on raidat? (selitykset Desmond Morrisin mukaan)
1) Raidat ovat naamioitumis/hämäyskeino - eläimen muoto hajoaa eikä peto erota seepraa.Mutta koska seeprat eivät yleensä jähmety paikalleen nähdessään kaukana suuren petoeläimen, vaan pinkovat pakoon, ei raitojen toimimista hämäyksenä niitä vastaan ole pidetty enää kovin uskottavana ajatuksena.
2) Raidoituksen onkin tarkoitus näkyä hyvin selkeästi ja aiheuttaa optinen harha tarkkailevalle pedolle - leijona ei kykene hahmottamaan seepran tarkkaa sijaintia.
3) Mustavalkoinen raidoitus häikäisee, sokaisee ja hämmentää vilistäessään saalistajan.
4) Saalistaja ei kykene arvioimaan laumaa tarkatessaan, missä yksi seepra loppuu ja toinen alkaa. Kaikki katoaa yhdeksi raitamereksi.
5) Seeprat tunnistavat raidoituksesta omat lajitoverinsa. Lajeja on enää elossa kolme: aro- eli savanniseepra (Equus quagga), vuori- eli etelänseepra (Equus zebra) ja grevyn- eli isoseepra (Equus grevyi). Neljäs laji oli kvagga. Tämän lajinsa maailman viimeinen tunnettu kvagga-tamma kuoli Lontoon eläintarhassa v. 1883.
6) Seeprat tunnistavat erilaisista raidoituksista laumansa kaikki yksilöt. Kokeneet seepratutkijat pystyvät myös tunnistamaan lauman yksilöt.
7) Raidat toimivat visuaalisina siteinä lauman yksilöiden välillä ja luovat yhteenkuuluvuuden tunteen. Tutkijoiden mukaan raidoilla on selvästi myös sosiaalista merkitystä seepralaumoissa – mutta tämä tehtävä on luultavasti voimistunut vasta, kun raidat ovat jo kehittyneet evoluutiossa melko lailla nykyisenlaisiksi.
8) Mustavalkoinen raidoitus on jäähdytyskeino.
9) Suojakeino hyönteisiä vastaan, jotka eivät laskeudu mieluusti näin oudolle raitapinnalle. Optinen vaikutelma häiritsee hyönteisiäkin.
Uusin 9. selitys: suojakeino hyönteisiä vastaan (Lundin yliopiston tutkija Susanne Åkesson)
Seepran raitojen perimmäinen merkitys on ollut arvoitus. Ruotsalaiset ja unkarilaiset tutkijat ovat nyt löytäneet yhden selityksen. Raidat tavallaan piilottavat seeprat verenhimoisilta hevoskärpäsiltä.
Vaakatasossa etenevät valoaallot houkuttelevat hevoskärpäsiä, koska myös vedestä valo heijastuu vaakatasossa. Vesi houkuttelee hyönteisiä, koska ne lisääntyvät vedessä. Kun tutkijat huomasivat tummien yksiväristen hevosten houkuttelevan hevoskärpäsiä, he alkoivat miettiä seeproja.
Tutkijat tekivät kärpäshoukuttimia maalaamalla yksivärisen tumman taulun, yksivärisen vaalean taulun ja useita raidallisia tauluja. Ne asetettiin Unkarissa eräälle hevostilalle hevoskärpästen silmien eteen. Lisäksi tutkijat olivat levittivät tauluille tahmeaa liimaa, johon hyönteiset takertuivat kiinni. Sen jälkeen tutkijat laskivat tauluihin tarttuneet höttiäiset.
Kaikkein pienin määrä kärpäsiä löytyi taulusta, jonka kuvio muistutti eniten seepran turkkia. Seeprataulussa oli jopa vähemmän kärpäsiä kuin valkoisessa taulussa. Tämä oli suuri yllätys, koska valkoisen pinnan piti olla kärpäsiä vähiten houkutteleva. Mitä kapeampia ja mitä enemmän seeprankaltaisia raidat olivat, sitä vähemmän ne houkuttelivat kärpäsiä.
Seuraavaksi tutkijat toivat kärpästen silmien eteen hevosen ja seepran muotoisia mallinukkeja, oikean kokoisia. Niitä oli neljä: ruskea, musta, valkoinen ja seepraraitainen. Ne olivat tahmeaksi käsitelty kärpästen pyydystämiseksi. Seepraraitainen tekohevonen houkutteli kärpäsiä vähiten.
Tämän tutkimuksen perusteella voisi sanoa, että seeprat ovat sopivasti raidallisia, koska hevoskärpäset ovat lajinkehityksessä häirinneet raidattomien tai väärällä tavalla raidallisten seeprojen lisääntymistä. Seepran sikiö kehittyy pitkälle mustapintaisena, ja valkoiset raidat alkavat muodostua siihen vasta hyvin myöhäisessä tiineyden vaiheessa.
Tutkijat myöntävät, että seepran raidoille voi löytyä vielä muitakin selityksiä.