Kätköalue on vuokrattuna paikalliselle partiolippukunnalle, jolta on saatu lupa kätkön laittamiseen. Auton voi pysäköidä siis "YKSITYISALUE" kyltin eteen. Partiolaisyhteyksien vuoksi teimmekin kätköstä heidän lodjaamisestaan juontuvan letterbox hybridi -tyyppisen. Kätkössä/Lodjussa on leimasin erillisessä pussissa. ÄLÄ VIE sitä mukanasi.
Kätkön voit löytää kahdella eri tavalla:
Tapa 1 - koordinaateilla:
Mene annettuihin koordinaatteihin ja etsi sieltä kätkön lopulliset koordinaatit. Joudut käymään kahdessa eri paikassa.
I Paikka: N 61 39.679 E 027 17.902
II Paikka: N 61 39.694 E 027 18.082
Tapa 2 - "Lodjaamalla".
Seuraamalla sanallista ohjetta löydät lodjulle.
Kioskilta kohti kallion leikkausta matkaa jatka,
kun tämä loppuu on tiukka käännös oikiaan ja kohti Kakaraniemeä suuntaa.
Tietä hiekkaista kulkemaan.
Tulet kelohonkaisen mökin luo,
ja tulee vastahan uittomies keksinsä kanssa.
Tietä eteenpäin kulje.
Kun tie vasemmalle kaartaa, oikealla parkkipaikka sulle,
voi ystäväsikin mukaan tulla.
Kohti niemen kivivanhusta lähde.
Se joskus on ollut toimiva paikka,
vaan nykyisin saanut on se varaston osan.
On täällä tehty sieleämmäksi karheaa kovin.
Jos mieli on avoin, sä istahda tovi,
vaikkei täällä sulle aukene ovi.
Katso ja kuuntele,
miten soittelee tuuli tai lintujen konsertti kenties alkaa.
On lupa sulla nyt tässä hetken viivähtää.
Nyt takaisin parkkia kohden on matka.
Paikasta parkin sä tien yli kulje
ja etsi nyt kahta isoa litteää kiveä, ripirinnan maassa makaavaa,
Siitä polku nyt lähtee lodjua kohden.
Jää vasempaan vettä,
nyt mäelle jatka,
on sinne nyt sinulla polkua pitkin matka.
Jää vasempaan ensin neljä tassua taivasta kohden.
On louhikkoa ja kiveä matkalla monta.
Tasannetta nyt käyntiä jatka.
Oikealla pihlaja sinulle kumartaa, tästä eteenpäin jatka.
Pian taas vasempaan jää neljä rautaista tassua,
ne alhaalta kohden polkua kurottaa.
Polun risteyksestä nyt vasempaan kulje, jylhää kallionseinämää kohden.
Polku sut melkein pöytäkivelle johtaa, se neliön muodon saanut on.
On oikealla männyssä lintukoto entinen,
tästä myös kuusikin näkyy.
Kuusen vierellä näkyy vasemmalla kivi kuin nuolenkärki,
sen takana halkeama ja siellä myös kätkö on.
Kun kuusen luokse, jylhäkallion rinteelle lähdet,niin varo!
Voi olla nyt liukasta tällä tiellä,
ei auta olla nyt liian huoleton siellä. Vaan tarkkana on oltava tälläkin tiellä.
P.S. Mitähän siellä Kakaraniemessä sitten kerran oli? Marraskuun 1. päivänä vuonna 1928 alkoi Kakaraniemen kivilouhimon tarina, syntyi yritys nimeltä Kalliotuote oy. Kivilouhimo tunnettiin myös Hyypiän kivilouhimona perustajansa, Oskar Hyypiän mukaan. Kiveä arvioitiin alueella olevan 200 miehelle kahdeksisadaksi vuodeksi. Parhaimmillaan louhimolla oli raskaissa töissä kerrallaan 60-70 miestä. Lehtitiedot noilta ajoilta kertovat alan ammattilaisten antaneen "Salosaaren graniitille" suurimman arvon verrattuna muun maailman graniittiin. Se kilpaili tasavertaisesti marmorin kanssa julkisivumateriaalina maailmalla. Mikkelin kirkon lähellä sijaitseva Graniittitalo on päällystetty juuri tällä oman kaupungin graniitilla. Sodan jälkeen kaikki kuitenkin muuttui. Betoni yleistyi rakennusmateriaalina ja kiven tarve väheni. Kakaraniemen kivilouhimon toiminta päättyi 1940-luvulla.