Kälviän kantatilat: Simukkala
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
25.1.2016 Toteutus no:2. Laita se vinne vähä syvemmälle, niin, ettei pikkusormilla riitä voima esiin saamiseen! ... ja toivottavasti samoin kuin otit sen!
Saatat myös tarvita jotain, esim rautalankakoukkua sen esiin saamiseen? Eipähän enää ainakaan roiku näkösällä!
Kätkö sijaitsee leikkipuistossa jonka lähellä on ollut Simukkalan kappalisen pappila ja myöhemmin alueella toimi Kälviän pappila ja kirkkoherran virasto, joka sijaitsee kutakuinkin Simukkalan paikalla. Vanha pappila ja kirkkoherranvirasto on tällä hetkellä yksityisomistuksessa.
Kätköpaikalle pääsee teitä ja yhteisiä puistoalueita pitkin kummankin; Kirkkoherrankujan ja Kappalaisentien kautta. Auton saa hiukan väljemmin jätettyä kirkkoherrankujan puolelle. Naapurit tietää kätköstä.
Tässä kohtaa ajatus ja logiikka saattaa pettää, koska lähekkäin jokivarressa on kolme vanhaa asuinpaikkaa? Lähes samalla kohtaa, toisellapuolen jokea oleva Penttilä, joka on yksi vanhimmista asuinpaikoista Kälviällä sekä vieressä samalla puolen jokea oleva Mikkola. Jokea alaspäin mentäessä, naapuri Pernu on taas toisellapuolen jokea kuin Simukkala.
Simukkalaa on usein pidetty pelkkänä Kappalaisen virkatalona, mutta seuraava lainaus Kälviän ja Ullavan kirjasta kyseenalaistaa edellisen: " "Kälviän Papin pöydäksi" osteittiin vuonna 1639 / 1941 Klemetti Pekanpojalta ja Mikko Martinpojalta talon osat, joista muodostettiin 2/3 manttaalin virkatalo Kumpula.
Kappalaisen "puustelliksi" hankittiin 1641 Simukkalan samoin 2/3 manttaalin talo."
Simukkalan talon paikka on ollut kätköltä vähän matkaa ylemmäs jokea, lähempänä tietä. Huomioi alueen komeat puuvanhukset! Ja on kerrottu talon aiemman paikan olleen Peitson tien toisella puolen, hiukan ylempänä mäellä.
1800-luvun alussa Simukkalalla mainitaan olleen 6-torppaa eripuolilla pitäjää sekä mäkitupa: Stenlund. Tämän kartanomaisen Stenlundin talon lienee rakennuttanut maanmittari Carl Garvoliuksen leski Klaara Margareta o.s. Alcenius (1780-1846). Hänen sisarensa oli Anna Magdalena Arenius (1786-1858), joka eli kymmenkunta viime vuottaan Stenlundissa. Anna-musteri (täti) teki kirkkoihin kymmeniä mustia messukasukoita, pani niihin hopeisen kolmion alle nimensä ja kasukan numeron. Mäkituvissa ei tuolloin harjoitettu maanviljelystä. Myöhemmin Simukkalaan rakennettiin toisellapuolen tietä oleva keltainen ja komea Hirsikangas.
Simukkalalla on pappilasta poiketen ollut osuus kälviän tervanpollttoruotujen yhteismetsiin.
Kälviän kapteenit:
Ennenvahaan kun talosta joku lähti merille, käänsi hän nimessä oikeaa nimeään mukaillen, Ruotsin kieliseksi ja näin ollen lähteessä olevasta Kokkola kapteeniluetteloista ei suoraan, eikä varmuudella löydy Kälviäläisiä nimiä. Poikkeuksen tekee eräs Kalle Hilli joka seilasi kar Nikolain kapteenina vuonna 1867. Kalle nimistä henkilöä ei Hillistä tosin löydy "Juuret kälviällä" teoksesta?
Kätkössä Kälviän kantatilat: Maunula / Ruokoja mainittu Antti Riippa ja Hagmanien kirjoissa esiintyvä Gustaf Alcenius ovat ehkä ainoat Kälviäläiset Merikapteenit jotka käytetyistä lähteistä löytyi? Lisäksi Kapteeni luetteloista löytyy Kälviän Penttilän aikanaan omistaneet Kokkolalaiset kauppiaat: Kristopher, Jakob ja Reinhold Carblom.
Kokkolan virallisen kauppalaivaston lisäksi Keski-pohjanmaalla harjoitettiin runsaasti "talonpoikais purjehdusta" joka ei näy Kokkolan laivastoa käsittelevässä tutkimuksessa.
Gustaf Alcenius oli Kälviän kappalaisen poika, ja hän syntyi vuonna 1795. Hänen isänsä, Carl Fredrik Alcenius tuli perheineen Kälviälle Ähtävältä ja hän oli virassa vuosina 1811 - 1827. Gustaf Alceniuksen isoisä oli myös Kälviällä Pappina vuosina 1792 - 1806.
Kokkolan kauppalaivojen kapteeniluetteloista hän löytyy vuosilta 1819-1820. Molemmat, Lucina ja Tyko Hagman esittelevät hänet muistelmissaan. Hän lienee asunut Kälviällä kuolemaansa saakka? Mäkitupa on kirjoissa nimellä; Stenlund ja rakennus on edelleen olemassa ja hyvässä kunnossa Kirkkoherrankujan kohdalla, Peitsontien toisella puolella?
Seuraavassa katkelmia Tyko Hagmanin muistelmista:
"Isällä oli Hyypällä hyvä ystävä, joka kävi meillä joka päivä, välistä kaksikin kertaa päivässä ja johon me lapset - Siina ja minä- olimme kovasti mieltyneet."
"Hänen nimensä oli Gustaf Alcenius ja hän oli ammatiltaan Merikapteeni ja kävi vielä joskus meriä, viimeisen kerran tietääkseni ja muistaakseni joutuen haaksirikkoon lähellä Cuban saarta Amerikassa, josta palasi kotiin, vietettyään muunmuassa kolme kuukautta haaksirikkoutuneen meriväkensä seurassa yksinäisellä, asumattomalla saarella. Gustaf Alcenius omisti pienen, sievä talorakennuksen kauniine puutarhoineen Simukkalan tanhuan päässä."
"Heillä oli siellä pienessä kodissaan kaksi pienen pikkaraista kammaria, pikkuinen sali ja kyökki, niin herttaisen, sievän ja siistin, että sinne astui kuin pikkuiseen kirkkoon eli "kultaiseen kajuuttaan".
Alcenius veisteli erään talven kuluessa pienen laivan, kahden korttelin pituisen, ja varusti sen oikein kolmella mastolla ja purjeille ja kaikilla nuorilla ja köysitikkailla ja kajuutalla ja kokkoapuilla ja peräsimellä ja tervasi - ei siis maalasi sen rungon, niin että se oli laivan malli eli mallikuva oikein oikeaa lajia ja yhtä kaunis ja hienotekoinen kuin hänen oikea kotinsa".
"Farbror dethäran ei kuitenkaan suureksi harmikseni pannut laivaansa purjehtimaan jokeen tai lätäkköön, niinkuin olilin kaiken aikaa toivonut, vaan ripusti sen kattoon niinkuin kirkon laivan, jonka johdosta minä tuumasin, että mitä tuolla tehdään, kun se katossa riippuu eikä ole vedessä aaltoja halkomassa."
Toinen tunnettu merenkäviä oli, Kauppias ja Laivanvarustaja Israel Mikkolan vävy; Matti Malmsten. Hän oli syntynyt Maunumäellä v.1816 ja muutti merille lähteissään nimensä Malmsteniksi.
Hänen tidetään tuoneen Kälviän Kirkkolaivan merimatkoiltaan. Laiva on Kirkossa keskeisellä paikalla kantaen Ruotsin lippua? - Lippu lienee muistuttamassa / peruja, Ruotsin vallan ajasta ja siltä suunnalta rantautuneesta Kristin uskosta joka toi mukanaan, jos ei nyt koko maanviljelystä, niin ainakin oman leimansa siihen?
Kätköpaikan naapuri, se jonka halkopino autotallin takana oli kätkön teon aikana, kaatuneena vähän puiston puolelle, antoi käyttööni Kotiseutuneuvos Uuno Huhtalan tekemä lyhyen kirjoituksen Kirkkolaivan kunnostuksesta ja kopioita Ruotsin Kuninkaan arkistosta tuoduista asiakirjoista. Pöytäkirjoista näkee oikein sitä "vanhaa Ruotsia", jota voi loggauksissaan, sitä taitavat, hiukan meille suomentaa!? Ne ovat mukana Kätkökuvauksen liitteenä kuvina. Seuraavassa tämä ensimmäinen muistiinpano, - sanasta sanaan.
"Kirkkolaivan kunnostua":
- "Kirkkolaiva oli kaiketi kirkon purkamisen yhteydessä tuotu tapuliin, jonka katossa sen muistavat vielä vanhat pitäjäläiset. Korjauksen ja entisöinnin pani alulle maalarimestari Sundströn, joka asui siihen aikaan Hirsikankaalla. Kalle Hietaharju asui siihen aikaan Tuunalassa ja osallistui entisöintityöhön.
Sundström maalasi laivan rungon entisten värien mukaan. Hän leikkasi myös purjeet, Mutta Hietaharju ompeli ne ja solmi köysistön Sundströmin ohjeiden mukaan. Työ kesti yhden talven. sen jälkeen laiva siirrettiin kirkkoon.
Emil Sundström tuli muuttokirjan mukaan Kälviälle 29.12.1920." -
Sundströn asui kälviällä vuosina 1920 - 1930.
Kälviän kirkko "rakettiin" 1905 ja sitä on kunnostettu, Kälviän kirkon juhlajulkaisun mukaan, perusteellisemmin 1958? Tällöin laivan kunnostajana mainitaan Matti Klapuri taas Kalle Hietaharjun kanssa ? - onkohan sitä laivaa kunnostettu kahteenkin otteeseen ja lieköhän sama Kalle?
Keski-pohjanmaan opisto aloitti toimintansa Simukkalassa ja Hirsikankaalla vuonna 1948.
Additional Hints
(Decrypt)
Yvhxhzära nyyn inareva gnxnan!