Kalattoman laavu
Perustyypin laavukätkö
Laavun vieressä on Kalamajan tukkikämppä.
Kalamajan historia liittyy viime sodan jälkeisiin sotakorvaushakkuisiin. Kämppä on rakennettu vuonna 1946. Harjannostajaisia vietettiin 5.11.46. Asia paljastui kattoa kannattavista hirsistä. Niihin on kirjoitettu em. päivämäärä sekä tekijöiden nimet: Risto Niinimäki ja Reino ?. Alkuperäinen pärekatto on ilmeisesti tehty joulukuun puolella, sillä yhdestä kattotuolista löytyivat nimikirjaimet VT ja päivämäärä 4.12.46.
Kämppää käytettiin suurten hakkuiden tukikohtana ja majoitustilana. Länsipään " terävässä päässä" piti majaa metsätyönjohtaja, "kymppi". Toinen pikku huone oli varattu emännille. Keskellä kämppää sijaitsi keittiö, josta oli kulkuyhteys pirttiin. Keittiön seinässä oli myös elämänluukku, jota kautta ruoka jaettiin aterioitsijoille. Ison pirtin keskellä lämmöstä huolehti varaava takka. Sen kummallakin puolella pirtin pituussuunnassa olivat kiinteät pöydät ja penkit. Pohjoisseinustaa reunusti koko seinän mittainen lavitsa, eteläpuolta hallitsivat metallirunkoiset kerrossängyt. Niillä nukkuivat yönsä pitkämatkaiset, nykyisin metsureiksi kutsutut "jätkät". Hevosmiehet, joita enimmillään oli kuutisenkymmentä, lienevät olleet loppilaisia, sillä tallirakennuksia ei alueella ollut. Hevosten suojiksi oli tehty vain tilapäisiä kevytrakenteisia katoksia. Rannassa oli sauna, peseytymistä ja varusteiden kuivaamista varten. Yhtyneet Paperitehtaat oy ( myöhemmin United Paper Mills, UPM) vuokrasi Kalamajan kämpän 70-luvulla Rantasipi oy:lle. 80- ja 90luvuilla Stadin Sissit vuokrasi sen tukikohdakseen. Jo tuolloin Samoojat oli kiinnostunut sen vuokraamisesta, mutta sissit ehtivät ensin
Lopen kunnan vuonna 2008 tehtyä päätöksen Kalamajan kämpän ja noin 1,3 hehtaarin tontin ostamisesta. Samoojat ilmoitti kiinnostuksestaan vuokrata kämppä. Kun kauppa valituksien jälkeen sai lain voiman, Lopen kunta ja Lopen Samoojat ry. solmivat 10 vuoden vuokrasopimuksen Kalamajan kämpästä 17.2.2010.
https://sites.google.com/site/lopensamoojat/.