Kälviän kantatilat: Penttilä
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Lyhyt Multikätkö vanhan Kälviän Penttilän kantatilan alueella. Kätköä on muutettu huomattavasti sen julkaisu ajankohdasta.
Kätkön loppupiste on lähellä olevasta Pikku-penttilästä lohkaistulla, Kälviän kirkonkylän koulun edellisellä paikalla. Kätkölle on maanomistajan lupa ja tiilitalossa asuvaa naapuria on tiedotettu.
Kätkö on Kälviän kirkonkylän koulun aiemmalla paikalla.
Penttilän kantatilan talot ovat 2-300 koululta kirkollepäin, pysäkin kohdalla oleva vihreä talo ( 1800-luvulta ) ja sitä vastapäätä oleva tummempi keltainen ( 1700-luvulta ). Penttilässä on ollut kolmaskin talo, näistä kahdesta kirkolle päin.
Lisäksi Penttilänmäellä on kaksi muuta vanhaa rakennusta, "mäkitupaa", kaksi keltaista tien suuntaisesti, joista toinen on peräisin 1700-luvulta ja toinen 1800-luvulta.
Penttilästä aiemmin lohkaistun Pikku-penttilän nykyisen komean rakennuksen rakennutti, Kälviän hautausmaa kätkössä mainittu, Rovasti Lars Magnus Gastren itselleen ja lapsilleen vanhuuden paikaksi n.1865.
Castren oli pidetty pappi jonka "kirkon seiniäkin tärisyttäviä saarnoja, joiden loppu loi aina rauhaa ja iloa ympärilleen", tuli ihmisiä kuulemaan pitäjän rajojen ulkopuoleltakin. Hän ei käyttänyt puheissaan minkäänlaisia muistiinpanoja.
Tyko ja Lucina Hagman kertovat hänestä paljon muistelmateoksissaan. Vanhempi Tyko kuvaa häntä kunnioittamakseen, pikkuinen pilke silmäkulmassa olevaksi huumori mieheksi kun taas Lucinalle päälimmäiseksi on jäänyt saarnojen jyhkeys.
Seuraavassa eräs tapahtuma Tykon muistelmista, hiukan lyhenneltynä;
Uransa alku aikoina Castren oli laittanut Vallesmannin noutamaan Marttilan lukukinkereiltä karannutta sotilasta.
Sotilas tuotiin takaisin ja pienen hiljaisen katseiden vaihdon jälkeen lukeminenkin meni ihan hyvin. "Castren piti kuitenkin sotilaalle pienen saarnan; puhuen ensin lempeällä ja ystävällisellä äänellä, puhuen Sotilaan ylpeydestä ja ylvästeleväisyydestä yleensä sekä toisaalta, hengen miehen nöyryydestä, mutta sitten rovastin ääni paisui ja silmät kävivät tuimiksi ja hän tarttui yhdellä kädellä sotilaan rinnuksiin - ja jyristi;"kuin kinnas olet sinä hengen miehen kourissa kuitenkin" ja nosti, tosta noin vaan, suoralla kädellä sotilaan ylös, irti lattiasta"! Tämän jälkeen Rovasti istuuntui ja hymyili vähäsen, sotilaan kuivatessa silmänurkasta tipahtavaa kyyneltä.
Castren ei itse kuitenkaan ehtinyt asua komeassa talossaan, mutta tyttäret kylläkin. Talon nykyiset omistajat ostivat sen heiltä 1925.
Kälviän Penttilä
Tässä kohtaa, noustessa jokivartta ylämaihin, ajatus ja logiikka pettää tai sitten ei!?
Kolme vanhaa taloa samalla kohtaa jokea, tai ainakin hyvin lähekkäin?
Penttilä on samalla kohdalla kappalaisen asunnoksi ostettua Simukkalaa ja toisaalta kun katsoo, niin se on samalla kohdalla komean Mikkolan kanssa.
Ensimmäiset merkinnät Kälviältä on 1544 veroluettelot. Näissä Isäntä- ja veroluetteloissa teksti on käsin kirjoitettua, sen ajan Ruotsia, eikä tuolloin vielä käytetty sukunimiä. Veroluetteloissa mainittiin ainoastaan veron maksaja joka tustkin oli isäntä itse.
Lisäksi nämä Pentti Pentin poika linjojen seuraaminen taksepäin ei välttämättä aina pidä paikkaansa ?
Kirkon kirjoja alettiin Kälviällä kirjoittaa 1688 ja niiden ensimmäinen merkintä on Erik Mikonpoika Iso-peitson syntyma15.5.1688 ja kaste kirkossa 20.5.1688. Kirkon kirjoista ilmenee syntyneet ja kastetut, vihityt ja kuolleet ja näiden lisäksi muuttaneet,
Tietääkseni ensimmäiset kartat tiloista ovat isojaon karttoja 1700-luvulta joissa niissäkin riittää tulkittavaa.
Esitelläänpä kuitenkin kaikki kolme taloa, mutta tämä kuitenkin tästä kohtaa ensimmäisenä!?
Penttilä oli Pitäjän perustamisen, 1639, jälkeen Pappien omistuksessa pitkälle 1700-luvun puolelle.
Siellä ovat syntyneet myös, uskonnollisen ääriliikkeen johtajat; Eriksonin veljekset; Erik ja Jaakko, joista Antti Tuuri on kirjoittanut kirjan; Eerikin pojat. Heidät karkoitettiin maasta "separatistisen" uskon näkemyksensä johdosta 1733.
Heidän lähdettyä maanpakoon, Penttilän osti yksi Kokkolan varakkaimpia Kauppaporvareita Cristian Carlblom. Hänet ja hänen poikansa Jacop Reinholt Carlblom mainitaan useaan otteeseen Kokkolan kaupungin historiikissä. Poika lähinnä 1752 vuoden Kuningas vierailun yhteydessä. Kuningas pysähtyi Kokkolassa yhdeksi yöksi ja sitä varten valmistelut olivat mittavat; mm. kaikki lehmät siat ja koirat piti viedä pois kaupungin kaduilta ja kadut piti haravoida puhtaaksi juuri ennen vieraan saapumista.
Penttilän ollessa papeilla, pystyttiin Kirkossa järjestämään kastetilaisuuksia talvellakin, koska kastevesi saatiin tuotua lämpimänä kirkkoon. Muulloin kastetilaisuudet pidettiin talvella pappilassa.
Liikenteen vilkastuttua Kannuksen ja Ullavan kautta, oli Penttilässä myös Pitäjän toinen kestikievari, rantatien Peitson / Nissilän ohella.
Kestikievarit, Posti- ja Hollikyydit:
Kestikievarilaitos perustettiin rantatien tekemisen jälkeen 1600-luvun alussa, koska majapaikkoja ja ruokaa piti olla Kuninkaan lähettiläille.
Kievareita piti olla sopivin välimatkoin, esim. rantatiellä seuraavat oli lohtajalla ja toisaalla kokkolan korpilahdessa. Kievarin pito huutokaupattiin neljän vuoden välein.
Kievarissa piti Pitäjäläisten järjestää matkalaisille tarvittaessa kyyti ja alkuun Pitäjäläisille oli jaettu hollivuorot talon koon mukaan. Lisäksi talollisten piti järjestää Kievariin vaihto hevosia joita esim. rantatiellä Peitsolla piti olla kerrallaan kuusi. Kievarin omat hevoset olivat varalla ylimääräisille kyydintarvitsijoille.
Myöhemmin kyydityksiä tekivät ns. "Kyytirättärit".
Järjestelmä kuljetti myös kaiken postin. Posti vietiin aina seuraavaan kievariin asti, josta se jatkoi eteenpäin.
Kievari talon piti, sen lisäksi että se tarjosi hollimiehille hevosineen yösijan ja ylospidon, tarjota matkalaisille mahdollisuuden ostaa yösija, ruokaa, juomaa ja viinaa, kunnes em. kiellettiin 1860-luvulla.
Tämän lisäksi oli matkalaisten hevosille myytävänä heinää ym. apetta sekä tallipaikka.
Rautatien valmistuttua Ouluun asti 1886, siirtyivät posti kuljetukset rautatielle.
Autojen yleistyttyä 1920-luvulta alkaen, kyyditysten tarve väheni. Lisäksi samoihin aikoihin alettiin taajamiin rakentamaan majataloja.
Kestikievari toiminta loppui Kälviältä ennen sotia 1930-luvulla.
Kirkonkylän ja rantatien kievareiden lisäksi on Kälviällä ollut myös Välikyvässä ns. kyytikievari, jossa ei ollut majoitus palvelua.
Kätkö:
Kätkön koordinaateista löydät micro-kokoisen purkin, jossa on ohjeet itse kätkön hakemiseen.
Additional Hints
(Decrypt)
Xhhfra whheryyn