Suomessa on rekisteröity yli tuhat luolaa. Suuri osa luolista sijaitsee paikoissa, jonne on hankala kulkuyhteys. Usein luolista tietävät vain paikalliset ihmiset. Muutamiin kymmeniin luoliin on laitettu opasteita tai kulkemista helpottavia rakenteita.
Luolia voidaan tyypitellä muun muassa rako-, rapautuma- ja karstiluoliin sekä kideonkaloihin. Niiden lisäksi on veden muovaamia rantaluolia ja jäätiköiden hiomia lippaluolia sekä lohkareluolia.
Suomesta löytyy muutamia jääluolia, joissa on jäätä yleensä ympäri vuoden.
Luolien muodostumiseen ovat vaikuttaneet maankuoren liuokset, maanjäristykset, mannerjää, rapautuminen, juokseva vesi tai vuorenvyöryt. Useimmiten syntyyn ovat vaikuttaneet monet eri tekijät yhdessä.
Suomessa luolaksi määritellään sellainen kalliossa tai irtomaassa oleva tila, johon mahtuu hyvin ainakin 2-3 ihmistä. Lisäksi luoliksi luetaan kalliolipat, joiden alle voi majoittua vähintään kymmenen ihmistä sekä eräät geologiansa tai historiansa takia poikkeuksellisen mielenkiintoiset onkalot.
Luoliin liittyy paljon erilaisia tarinoita haltijoista ja noidista ja niitä on käytetty usein piilopaikkoina sota-aikoina.
Lähde: hs.fi
Kannusjärven lippaluolan kätkö on tarkoitettu noudettavaksi veneellä tai talvella jäitä pitkin. Luolaan pääsy muuta kautta häiritsee molemmilla puolilla kalliota olevia yksityisrantoja, joten huomioithan kohteliaana kätköilijänä tämän! Samoin T-arvossa huomioidaan vesikulkuvälineen tarve loggaamisessa. Rannasta purkille T-arvo n. 3,5.
Korkeat kalliot häiritsevät GPS-signaalia, joten GPS-laitteeseen ei kannata erityisemmin luottaa. Vinkki/kuva auttaa tarvittaessa.
Lippaluola kuvattuna järveltä lähestyttäessä.
