Renlundin koulu
Renlundin koulu on entinen ruotsinkielinen alakoulu, jonka Jugendtyylinen puurakennus valmistui v. 1909. Koulun tiilinen, kivikouluksi kutsuttu laajennusosa rakennettiin vv. 1926-28. Koulurakennuksessa toimi ruotsinkielisen peruskoulun 1-6 luokat vuoden 2007 kevääseen asti, jonka jälkeen luokat yhdistettiin Chydeniuksen kouluun. Vanha koulurakennus on nykyään lasten ja nuorten kuvataidekoulun käytössä.
Sotasairaala 28.
Talvisodan aikana vv 1939-40 oli Kokkolassa toiminut sotasairaala. Noin puolitoista vuotta myöhemmin sama organisaatio pystytettiin uudelleen, kun päämajan lääkintäosasto antoi 22. kesäkuuta 1941 käskyn perustaa Kokkolaan sairaalan sotavankeja varten. Jatkosota alkoi kolme päivää myöhemmin, kun Puna-armeijan ilmavoimat pommittivat 25. kesäkuuta Helsinkiä, Turkua, Porvoota sekä tusinaa muuta paikkakuntaa.
Sotasairaalaan perustettiin potilaspaikkoja noin tuhannelle*) sotavangille ja sen eri osastoiksi**) määrättiin :
- Mäntykankaan kansakoulu (osasto I)
- Renlundin kansakoulu (osasto II)
- Ruotsalainen yhteiskoulu (osasto III)
- Suomalainen kansakoulu (osasto IV)
- Työväentalo (osasto V)
- Suomalainen yhteislyseo (osasto VI)
- Ykspihlajan kansakoulu (osasto VII)
Lisäksi määrättiin luovutettavaksi esikuntatilat, keskusvarasto, pesula, apteekki ja muita tiloja sairaalaan tarpeisiin. Sairaalan päällikkölääkärinä toimi kaupunginlääkäri Hjalmar Peder. Hänen lisäksi lääkäreinä toimi 1917 Lokakuun vallankumouksen aikaan Venäjältä Suomeen paennut Tri Nikolai Tschernych, 2 lääketieteen opiskelijaa, sekä 2-4 sotavangiksi joutunutta Puna-armeijan lääkäriä. Lääkintälottia toimi sairaalassa useissa eri tehtävissä sekä heidän lisäkseen vapaaehtoisia sairaanhoitajia Ruotsista, Norjasta ja Tanskasta. Sairaala työllisti Kokkolassa suurimmillaan lähes 400 ihmistä ja heidän lisäksi siellä palveli 50-80 miehen vahvuinen vartiokomppania.
Sotavankipotilaat tuotiin rintamalta härkävaunuilla Kokkolan rautatieasemalle. Koska potilaat olivat tullessaan resuisia, likaisia ja täynnä täitä, heidät vietiin ensimmäiseksi keskuskentälle pystytettyyn suureen täisaunaan ja vasta sieltä desinfioinnin jälkeen edelleen sotasairaalan eri osastoille.
Sotasairaalan ainoa leikkaussali oli Mäntykankaan koululla. Leikkaussalina toimi koulun voimistelusalin viereinen suihkuhuone, jonne oli Kalajoen sairaalasta lainattu yksi leikkauspöytä ja laudoista tehty toinen. Rantakadun ja Tehtaankadun kulmassa sijainnut tuomari Kailan pesutupa oli määrätty sotasairaalan käyttöön vankien keittiöksi. Sotavangeista muodostettu keittiöryhmä valmisti siellä vankien ruoan, joka yleensä oli perunasta tai kaalista tehtyä, potilaiden keskuudessa ”litkuksi” kutsuttua keittoa.
Kailan talo pesutupineen on purettu jo vuosikymmeniä sitten, mutta samalla paikalla on jälleen ravitsemustoimintaa. . . sillä entiselle Kailan tontille rakennetussa Mediakulman talossa on lounasravintola 
Vankien tervehdyttyä, kokkolalaiset saivat vuokrata toipilasvankeja tiloilleen maatöihin tai vaikkapa kotiinsa pienimään polttopuita. Paikalliset teollisuuslaitokset ottivat vankeja aputyövoimaksi, koska suurin osa miehistä oli asepalveluksessa rintamalla. Myös Kokkolan kaupunki käytti toipilasvankeja mm katutöissä. Esimerkiksi Falanderinkatu on alunperin venäläisten sotavankien tekemä. Vangit lähtivät sotasairaalasta yleensä mielellään, ainakin yksityiskoteihin, sillä niissä he useimmiten saivat parempaa ruokaa kuin osastoilla. Varsinaista palkkaa vangeille ei maksettu, vaan sota-ajan niukoissa oloissa ruokapalkan katsottiin riittävän.
Sota-ajan äärimmäisestä ruoka- ja sairaalatarvikepulasta huolimatta vankien joukkokuolemia ei Sotasairaala 28:ssa ollut. Sairaalan toimintavuosina kirjattiin yhteensä 649 vangin menehtyneen. On kuitenkin huomioitava, että pitkät kuljetukset härkävaunuissa sotatoimialueelta sairaalaan olivat haavoittuneille tai sairastuneille vangeille raskaita ja uuvuttivat monet, jotka kaikki kuitenkin kirjattiin Kokkolassa menehtyneiksi.
Lähdeluettelo
Leo Berkowits: ”Sotasairaala 28. Kokkolassa 1941-44”
Lars Westerlund: ”Vankileirien käsikirja”
Kokkolan kaupungin internetsivusto/historia/jatkosota
Valokuvat:
Ylin mustavalkokuva: Leo Berkowitsin kokoelmat
Keskimmäinen mustavalkokuva: Leo Torpan kokoelmat
Alin mustavalkokuva: Eugen Söderströmin kokoelmat
Ylin värikuva: E-Bay'n myyntiluettelo v. 2012
Muut värikuvat: Omia
*) Tarkkaa potilasmäärää ei ole julkaistu, mutta joidenkin lähteiden mukaan sen on mainittu olleen suurimmillaan yli 1500 sotavankipotilasta.
**) Luettelo sairaalan käyttöön määrätyistä rakennuksista vaihtelee lähteestä riippuen.
Muita sota-ajan Kokkolaa esitteleviä kätköjä:
Ritari #132
Ennen Wanhaan: Kokkolan pamaus
Renlund’s school
Renlund’s school is former Swedish speaking primary school, which wooden Jugend style building completed in the 1909. Brick structure extension part was constructed between 1926 – 28. The school comprised classes 1 – 6, which operated until 2007, when all classes integrated to Chydenius’s school. Today the old school building operates as the School of Visual Arts for children and youth.
The 28th War Hospital / II-ward
The 22nd of July 1941 the Medical Division of the General Headquarters of the Finnish Army gave a commandment to establish the hospital for Prisoners of War to Kokkola. During the Winter War 1939-40 the military hospital has been operated in Kokkola and now same organization rose up again. The Continuation War started three days later in the 25th of June, when the Soviet Air Forces bombarded Cities of Helsinki, Turku, Porvoo and dozen of other localities.
The established hospital comprised one thousand*) berths for POWs and six schools and one community hall**) expropriated for its wards:
- Primary school of Mäntykangas (ward I)
- Renlund’s primary school (ward II)
- Swedish coeducational school (ward III)
- Finnish primary school (ward IV)
- Community hall (ward V)
- Finnish lyceum (ward VI)
- Primary school of Ykspihlaja (ward VII)
In addition the premises for headquarters, central warehouse, laundry, pharmacy and some other quarters ordered to be vacated for use of the War Hospital, too. As the medical superintendent served the municipal Dr Hjalmar Peder assisted by two medics and Dr Nikolay Tschernych who has been escaped to Finland during the Russian revolution in 1917. Also there were 2-4 captured Soviet Army doctors.
Medical Lottas served in several different duties in the War Hospital and there were volunteer nurses from Sweden, Norway and Denmark, too. The hospital gave work at the most to 400 persons, in addition there served the guard company of 50-80 soldiers.
Wounded POWs brought from combat zone to Kokkola railway station by box-wagon trains. Because the patients were dirty, ragged and full of lice on arrival they firstly disinfected in big sauna which was raised to the central football ground. Sanitized POWs transported from there to different wards of the War Hospital.
The only operating theatre of the hospital was in the school of Mäntykangas. The shower room beside of the gymnasium served as the operating theatre. There was only one actual operating table, which was borrowed from hospital of Kalajoki and the other table was built from planks. In the corner of streets Rantakatu and Tehtaankatu situated Judge Kaila’s laundry was ordered to be vacated as a kitchen. The catering group was gathered among the POWs and the group cooked prisoner’s food in the laundry. The food comprised mainly cabbage or potato soup, which was called among prisoners as “broth stuff”.
Judge Kaila’s house and its laundry has been demolished several decades ago, but nowadays in very same place there are nutritional services available again . . .in Cafe Mediakulma..
After the patients were healed, inhabitants of Kokkola had possibility to hire convalescent prisoners for farm works in their estates or for instance hew firewood in homes. Local factories and workshops used POWs as an auxiliary labour, because majority of men were in armed service. Also the town of Kokkola used prisoners in road works. E.g. Falanderinkatu (Falander’s street) is originally built by Russian POWs. The prisoners were usually pleased to go for work from the War Hospital at least to the private homes, where they generally got better food than in the wards. The POWs didn’t get actual paid from their work, because in the poor circumstances of the war time the food though to be enough sufficient pay.
Despite of extreme shortage of food and lack of medical equipment and medicines there were not mass deceases in the 28th War Hospital. During the years of its existence there were listed total 649 POWs died in the hospital. However, it should be noticed that long railway transportations in box-wagons from a combat zone to the hospital were extremely hard for wounded or sick POWs and many of them were exhausted on the way, but every one has been documented to be perished in Kokkola .
List of references
Leo Berkowits: ”28th Military Hospital in Kokkola 1941-44”
Lars Westerlund: ”Handbook of Finnish POW camps”
City of Kokkola internetpages/history/Continuation War
Photographs:
Top black-white photo: Leo Berkowits’s collection
Middle black-white photo: Leo Torppa’s collection
Lowest black-white photo: Eugen Söderström's collection
Top colour photo: E-Bay net cataloque 2012
Other colour photos: Own
*) Exact number of patients has never been published, but according to certain sources it has been mentioned to over 1500 POWs in its most.
**)The list of buildings varies slightly depends on used source.
Other war time related geocaches:
Ritari #132
Ennen Wanhaan: Kokkolan pamaus