Kälviän kantatilat: Lassila Traditional Geocache
Kälviän kantatilat: Lassila
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo kätkö Kälviän Jokikylän Lassilan kantatalon pihapiirin reunamilla? Kätköstä on ilmoitettu tilan jatkajille.
Kätkö on vanhan Kannus - Kälviä maantien varrella ja kesällä siitä voi ajaa lenkin.
Huomioi talon harvinaisen komeat pihapuut!
Lassila sijaitsee Kälviänjoesta haarautuvan vähäjoen varrella, Nissin Kinkerissä.
Vanhin merkintä asiakirjoissa Lassilasta on vuodelta 1562. Vanhojen veroluetteloiden mukaan Lassilassa oli isäntä ja vanhin poikakin olleet luku- ja kirjoitustaitoisia, niinpä esimerkiksi Nimismiehen tehtävät oli uskottu Lassilaan pitäjän perustamisesta 3-sukupolvea eteenpäin, aina 1700-luvulle asti, ...muiden luottamustehtävien lisäksi. Suvussa on myös soitettu useiden sukupolvien ajan. Lassilassa on aikanaan myös nikkaroitu rukkeja ja huonekaluja myyntiin markkinoille mm. Hämeeseen ja Savoon.
Kellon tekoa Kälviällä:
Ilmajoen Könnin kylässä oli kellon teko 1700- ja 1800 lukujen vaihteessa kehittynyt jo teolliseksi sarjatuotannoksi sekä jopa 7-viisarisiksi kalenterikelloiksi. Lisäksi siellä tehtiin kelloja mm. kirkon torneihin myytäväksi yli maanrajojen. Könnin-kelloa voisi ehkä kutsua Suomen ensimmäiseksi Brandi-tuotteeksi.
Kellojen hintatasoista oli Könniläisten nettisivuilla: "Hyvän kaksviisarisen kaappeineen sai noihin aikoihin lehmän hinnalla, 15-17 rupiaa, paremmista kelloista kaapin kanssa sai jo hevosen hinnan, 30-35 rupiaa jopa enempi. Kannun viinaa sai ruplalla."
Samoihin aikoihin oli Erik Lassila vanhempikin hakenut kellon tekemisen taidon, todennäköisesti Kaarlelalaisen, ( kokkolan mlk ), kelloseppämestari Vidlundin opista. Vidlund oli kelloseppätaidon uran uurtajia Pohjanmaalla ja hän kuoli 1798.
Tuohon aikaan kellot tehtiin jokaista koneiston osaa myöten itse ja ennen sitä, oli valmistettava kaikki tarvittavat koneet ja laitteet, itse, jos ei sattunut niin hyvää tuuria että sellaiset pääsi joltain perimään tai ostamaan?
Ensimmäinen Lassila-kello tehtiin 1791 ja kaappi- ja seinäkelloja valmistettiin kolmessa polvessa noin sata vuotta eteenpäin.Lassilat tekivät myös joitakin yksinkertaisempia kalenterikelloja.
Löytyneet kellot ovat kolmen kellosepän signeeramia: Erkki lassila vanhempi, Erkki Lassila nuorempi ja Kalle Lassila. Myös vanhemman Erkin poika Antti valmisti kelloja, mutta jostain syystä hän ei pannut niihin nimeään.
Useissa kelloissa on nimikirjoituksen lisäksi ollut vuosiluku ja/tai valmistenumero. Luultavasti vanhin säilynyt kello on numero 8 ja korkein löydetty numeroitu kello on numero 160.
Kellojen lisäksi he valmistivat mm. arkkuja, joihin he taidon näytteenä tekivät sala lokeron.
Kellosepän taito hävisi pysyvästi Lassilasta kun Erkki Lassila nuorempi sai maallisen tehtävänsä suoritetuksi 1894.
Näiden mestarien jättämää pysyvää perintöä on myös Tapulin edessä nähtävä vaivaisukko. Vaivaisukko kerää edelleen varoja yhteisvastuun ym. hyväksi.
Yksi Lassila-kello on nähtävänä Kälviän Marttakodilla joka on esitelty kätkössä: "Kälviän Hyyppä"
Lassilasta, tarkemmin, siitä jaetusta naapuritalosta, lähti myös, kunnioitettavasti perinteitä vaalivan, nykyisen pörssi-yhtiön: Lassila&Tikanoja Oyj:n tarina. Josef Lassila perusti saman kylän pojan: Fritiöf Tikanojan kanssa yrityksen Vaasaan vuonna 1905. Yritys oli alkujaan tukkuliike, joka otti 1923 tehtäväkseen myös vaatteiden valmistamisen toimien nykyään ympäristön huollon ja erillaisten tukipalvelujen tuottajana.
Kätkökuvauksen on tarkistanut sekä toteutuksessa avustanut; Kälviäläinen Mestaripelimanni Erkki Lassila. ( Kantele )
Kätkön loppupisteen kohdalla oleva talo on Lassilan kantatila. Vanha paikka, jossa kelloja tehtiin, on sijainnut nykyisen päärakennuksen takana, lähempänä jokea. Talon kuistin puoleisesta, katsojasta vasemman puoleisesta naapurista, lähti aikanaan Kauppias Josef Lassila uralleen.
Additional Hints
(No hints available.)