Marskin ritarit Mystery Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Talvisota osoitti ylipäällikölle, että voimassa olevat
kunniamerkkisäännöt olivat eräässä mielessä puutteelliset.
Vapaudenristien ja -mitalien jakoperusteet pohjautuivat
asianomaisten saavuttamaan sotilasarvoon. Hänen mielestään
taistelukentällä osoitetut taidot ja urhoollisuus oli voitava
palkita erityisen korkealla kunniamerkillä sotilasarvosta
riippumatta. Välirauhan aikana Mannerheim otti lukuisia kertoja
pohdittavaksi tämän asian ja neuvotteli siitä muun muassa
puolustusministeri Waldenin kanssa. Tuloksena oli, että samalla
asetuksella, jolla Vapaudenristin ritarikunnasta tuli pysyvä,
perustettiin Vapaudenristin kunniamerkkien joukkoon kaksi
erikoiskunniamerkkiä: 1. ja 2. luokan Mannerheim-risti. Asetuksen
4. pykälä kuuluu:
Erinomaisen urheuden, taistellen saavutettujen erittäin tärkeiden
tulosten tai erikoisen ansiokkaasti johdettujen sotatoimien
palkitsemiseksi voidaan Suomen puolustusvoimain sotilas hänen
sotilasarvostaan riippumatta nimittää Vapaudenristin 1. tai 2.
luokan Mannerheim-ristin ritariksi.
Asetuksen sisältö oli ylipäällikön mielen mukainen.
Mannerheim-ristiin liittyi kaksi hänelle tärkeätä erityispiirrettä,
joita ei ollut Vapaudenristin muilla kunniamerkeillä: kunniamerkin
saaja nimitettiin ritariksi ja sotilasarvoltaan hän saattoi olla
yhtä hyvin sotamies kuin kenraalikin. Samanlaista järjestelmää ei
ollut missään muualla.
Mannerheim-ristiä koskeva asetus mahdollisti sen, että myös
talvisodassa ansioitunut sotilas voitiin esittää nimitettäväksi
Mannerheim-ristin ritariksi. Puolustusvoimien pääesikunta lähetti
helmikuussa 1941 kirjelmän kaikille talvisodan aikana
komentajatehtävissä olleille ja kehotti heitä ”ehdottamaan ne
henkilöt, joille heidän käsityksensä mukaan mainittu kunniamerkki
voidaan esittää annettavaksi”. Ehdotukset tuli lähettää
Pääesikuntaan maaliskuun puoliväliin mennessä. Kirjelmän
perusteella komentajat tekivät alaisistaan 483 nimitysesitystä,
joukossa 19 sotilasta, jotka sittemmin jatkosodan aikana
nimitettiin ritariksi. Esitysten käsittelyyn ryhdyttiin heti, mutta
se jäi jatkosodan alettua kesken. Lopullisesti asia poistettiin
päiväjärjestyksestä huhtikuussa 1944 Päämajan komento-osaston
päällikön eversti Vaalan esityksestä. Silloin jäljellä oli vielä
113 ehdokasta.
Jatkosodan 1941–45 aikana Vapaudenristin 2. luokan
Mannerheim-ristin ritariksi nimitettiin 191 sotilasta, heistä kaksi
myös 1. luokan ritariksi. Neljälle sotilaalle 2. luokan
Mannerheim-risti suotiin kahdesti. Marsalkan tehtyä
nimityspäätöksen hän pyrki siihen, että kunniamerkki luovutettiin
juhlallisin muodoin Päämajassa, jonne ritariksi nimitetyt
komennettiin rintamalta. Ylipäällikkö itse tai hänen estyneenä
ollessaan joku Päämajan kenraaleista ojensi kunniamerkit
nimityskirjoineen uusille ritareille. Tilaisuuden jälkeen
nautittiin tavallisesti yhteinen lounas. Kesällä 1944, venäläisten
suurhyökkäyksen alettua, kunniamerkit ja nimityskirjat oli usein
pakko toimittaa perille muulla tavoin.
Vapaudenristin Mannerheim-risti täytti sen tehtävän, minkä
ylipäällikkö oli halunnutkin. Se oli poikkeuksellisen arvokas ja
näkyvä kiitos taistelukentällä osoitetusta rohkeudesta ja
neuvokkuudesta. Ainutlaatuisena ja harvinaisena se herätti laajalti
huomiota ja kunnioitusta myös maan rajojen ulkopuolella.
Lähde: Mannerheim-ristin ritarien säätiö
Yllä on aiheesta virallista tietoa ja tästä eteenpäin
kätkön löytymiseen tarvittavaa tietoa.
Tämä kätkö on tavallaan jatkoa Kunnian miehet kätkölle, joka
julkaistiin Itsenäisyyspäivänä 06.12.2008.
Tehtävän ratkaisuun tarvitaan kuuden Mannerheim-ristin ritarin
joitain tietoja. He kaikki ovat haudattuina Päijät-Hämeeseen. Neljä
heistä lepää Levon hautausmaalla ja kaksi Heinolan kaupungin
alueella. Kätkön koordinaatit johdattavat sinut Levon hautausmaalle
neljän Mannerheim-ristin ritarin yhteiselle haudalle. Siellä he
lepäävät yhteisen kiven alla vaimoineen.
Tässä ovat kaikkien tehtävän ratkaisuun tarvittavien ritarien nimet
Mannerheim-ristin myöntämis- järjestyksessä.
Iisalo Keijo Pentti ritari nro 16.
Salminen Viljo Frithiof ritari nro 33.
Seppänen Aaro ritari nro 75.
Ek Rolf Birger ritari nro 106.
Honkaniemi Toivo Nikolai ritari nro 149.
Airo Aksel Fredrik ritari nro 159.
Ratkaise seuraavat kysymykset, niin niistä pitäisi irrota kätkön
löytymiseen tarvittavat koordinaatit.
A = Rolf Birger Ekin Mannerheim-ristin myöntämis päivä (?.
3.1943.)
B = Keijo Pentti Iisalon Mannerheim-ristin merkki paadessa,
vasemmalta oikealle lukien Levolla.
C = Aaro Seppäsen kaatumis kuukausi (3.?.1944.)
D = Toivo Nikolai Honkaniemen natsojen (arvomerkkikulmien) määrä
kauluslaatoissa Mannerheim-ristin myöntämis hetkellä.
E = Viljo Frithiof Salmisen syntymä kuukausi (11.?.1905).
F = Aksel Fredrik Airon lasten lukumäärä x 2.
Lopulliset koordinaatit:
60° 57.ABC
025° 44.DEF
Lopullisen purkin paikassa ei ole mitään ihmeellistä. Sen olisi
tietysti voinut laittaa johonkin muuallekin, mutta toisaalta se on
vapaan Suomen metsämaisemassa (ei hautausmaan alueella) ja se
riittää, ainakin kätkön tekijöille.
Olette varmaan samaa mieltä, että olisi ollut hienoa päästä
puristamaan heidän, tai jonkun muun sotaveteraanin kättä ja sanoa
KIITOS!
Additional Hints
(No hints available.)