Etelä-Kymenlaakson aakkoset
Monilla paikkakunnilla on oma alphabet -sarjansa, joka puuttui vielä eteläisestä Kymenlaaksosta. Päätimme siis tiiminä kokoilla oman aakkossarjan muiden kätköilijöiden iloksi ja päänvaivaksi. Koska rakensimme itse koko sarjan oman mielemme mukaan, tämä ei sisällä seuraavan kätkön tekemisen velvoitteita.
Kymenlaakson maakunta
Kymenlaakso on noin 182 000 asukkaan maakunta, jonka menestys perustuu metsäteollisuuden ja liikenteen osaamiseen sekä Venäjän lähialueen tarjoamiin mahdollisuuksiin. Pohjois-Kymenlaakson erämaaluonto, Kymijoki, Etelä-Kymenlaakson merialue saaristoineen sekä rakennettu kulttuuriympäristö kuvastavat maakunnan monipuolisuutta ja ympäristön rikkautta.
Etelä-Kymenlaaksoon kuuluvat Haminan kaupunki, Kotkan kaupunki, Miehikkälän kunta, Pyhtään kunta ja Virolahden kunta. Pohjois-Kymenlaakson alueen muodostavat Iitin kunta ja Kouvolan kaupunki.
Lähde: Kymenlaaksonliiton www-sivut
W = William Ruthinkatu
Vuorineuvos William Ruth (1839–1913)
Karhulan tehtaiden johtaja, upseeri
William Ruth siirtyi monivaiheisella urallaan sotilaasta ja virkamiehestä suurteollisuusyrittäjäksi. Hän perusti Karhulaan Kymijoen suulle monialaisen teollisuuskeskuksen, johon kuului saha, puuhiomo, lasitehdas ja konepaja. Vaikka Ruth kuului aikanaan Suomen eturivin teollistajiin, maatalous säilyi hänelle läpi elämän sydäntä lähinnä olevana alana.
William Ruth oli yksi Suomen uudenaikaisen suurteollisuuden edelläkävijöitä, vaikka hänen nimensä ei ole samalla tavoin tunnettu kuin muiden saman aikakauden merkittävien teollisuudenharjoittajien. Ruthin Karhulaan rakentamat tehtaat liitettiin Ruthin kuoleman jälkeen 1916 A. Ahlström osakeyhtiöön – tosin Karhula-nimensä säilyttäen –, joten Ruthin perintö ei jatkanut itsenäisenä toimintaansa. Ruthin unohtamiseen on voinut vaikuttaa myös hänen ristiriitainen ja riitaisakin hahmonsa sekä se, ettei hän, toisin kuin monet muut teollisuusmiehet, antanut perustamalleen yhtiölle omaa nimeään.
Ruth oli jo uittopäällikkönä ollessaan aloitellut itsenäistä liiketoimintaa, ja kesällä 1881 hän päätyi ostamaan huonosti menestyneen Karhulan höyrysahan maa-alueineen. Joitakin vuosia myöhemmin Ruthille oli kiteytynyt suunnitelma teollisuusyhdistelmästä, jota hän ryhtyi voimaperäisesti toteuttamaan. Muutaman vuoden aikana maalaismaisemaan Kymijoen Korkeakosken kupeeseen rakennettiin uudenaikainen höyrysaha, eräs Suomen suurimpia puuhiomoja ja siihen asti suurin lasitehdas, konepaja, tiilitehdas, linnamainen asuinrakennus ja toistasataa työläis- ja virkamiesasuntoa. Kyse oli ennennäkemättömästä teollisuusrakentamisesta Suomessa. Ponnistusta varten Ruth laittoi peliin koko varallisuutensa, kiinnitti kaiken omaisuutensa ja lainasi rahaa ystäviään ja omaisiaan myöten. Ruthin puolison veli oli eversti Hugo Robert Standertskjöld, Kaukaan Tehdas Oy:n omistaja.
Ruthin omistamista Karhulan tehtaista tuli menestystarina siinä mielessä, että niistä kasvoi yksi Suomen suurimmista teollisuusyrityksistä.
Karhulan tehtaiden perustamisen jälkeen Kymijoen Korkeakosken väylällä alettiin kärsiä tilanahtaudesta. Tukkien uitto ja Ruthin tehtaiden kuljetustarpeet joutuivat sovittamattomiin ristiriitoihin. Ruth ja hänen entinen työnantajansa Kymijoen Uittoyhtiö joutuivat kahnauksiin, jotka eri oikeusasteissa kestivät lähes kaksi vuosikymmentä ja herättivät maanlaajuista huomiota. Epäselvät maanomistusolot ja vesienkäyttöoikeudet alueella tulivat loppujen lopuksi selvitettyä, mutta Ruthin maineeseen, samoin kuin terveyteen, pitkälliset riidat jättivät peruuttamattomat jälkensä.
Varsin poikkeuksellinen oli se into ja mielenkiinto, jota William Ruth teollisuudenharjoittajan urastaan huolimatta osoitti maanviljelystä kohtaan. Hän omisti itse useita erinomaisesti hoidettuja maatiloja ja oli sitä mieltä, niin yllättävältä kuin se ehkä tuntuukin, että pienviljelys olisi "kansan syvien rivien" taloudellisen hyvinvoinnin paras tae. William ja hänen vaimonsa Fanny Ruth testamenttasivat lapsettomina pääosan omaisuudestaan säätiölle, jonka tuoton he määräsivät käytettäväksi pienviljelijäväestön hyväksi.
Lähde: Biografiakeskus
http://www.kansallisbiografia.fi/talousvaikuttajat/?iid=231