Lofsdalin kartano syntyi 30-vuotisen sodan (1618 - 1648) aikana kruunun jakaessa maita palkkiona sotilailleen. Taistelussa kaatuneen luutnantti Mathias von Staudenin leski Engel Ritter sai tällä tavoin lahjoituksena neljä taloa Lofsdalista.
Myöhemmin talot siirtyivät Engel Ritterin pojanpojalle, Johan von Staudenille. Hänen kuoltuaan, vuonna 1712, tilasta muodostettiin säterirustholli.
Myöhempiä omistajia olivat hänen tyttärenpoikansa Claude de Lavall ja tämän vävy, Tammisaaren pormestari Erik Miltopaeus vuosina 1740-1757. Heidän jälkeensä omistajana oli hovioikeudenpresidentti Carl Lagerborg, joka myi Lofsdalin vuonna 1793 Carl Niklas Helleniukselle (aateloituna von Hellens).
Vuonna 1804 Hellenius myi kartanon lääninkamreeri Arndt Johan Winterille. Vuosina 1823-1858 Lofsdalin omistajan oli Winterin vävy, hovioikeuden presidentti Carl Robert Procopé. Sittemmin kartanon isännäksi tuli Procopén vävy, rehtori Karl Titus Reuter, ja 1900-luvulla tämän perilliset.
Lofsdalin 10-huoneinen päärakennus pystytettiin 1700-luvun lopussa ja siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1839.
Koordinaatit saat kun ensin hieman lottoat. Ja Öholmenillakin kannattaa käydä...
Kun lottoaminen on suoritettu, saat purkin todelliset koordinaatit checkerin avustuksella:
PS. Myös vanha pursimiehen torppa, joka tätänykyä toimii viihtyisänä kahvilana (Sattmark) kuuluu kartanoon. Ja sieltähän löytyvät ihan omat kätkönsä 