Hvittorp Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Related Web Page
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Helppo peruskätkö Hvittorpin alueella.
Villa Hvittorpin rakennutti yksityishuvilakseen oululainen apteekkari Robert Emil Westerlund (1859–1922). Westerlund oli hoitanut isältään ostamaansa vanhaa apteekkia, mutta myi sen heti isänsä kuoltua vuonna 1896 ja omistautui kokonaan musiikkiharrastukselleen. Muutettuaan vuonna 1896 perheineen Helsinkiin, Westerlund perusti musiikkiliikkeen, Musiikki Westerlundin. Liiketoiminnassaan Westerlund vaikutti erityisesti nuottikustantajana ja hyvien suhteiden luojana musiikkipireihin. Hänellä oli muun muassa
yksinoikeus Sibeliuksen nuottituotantoon.
Vuosisadan vaihteen hyvät liiketoimet saattoivat rohkaista Westerlundia rakennushankkeeseen. Villa Hvittorp rakennettiin vuosina 1901–1904 Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtitoimiston
suunnitelmien mukaan. Hvittorp on yksi kansallisromanttisen tyylin merkittävimpiä rakennuksia, mutta Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen omaksuivat vaikutteita jugendista ja myös ruotsalaisesta, saksalaisesta, englantilaisesta
ja amerikkalaisesta arkkitehtuurista. Arkkitehtuuriltaan Hvittorp edusti alkuperäisessä asussaan Vitträskin huviloiden aatelia. Siinä yhdistyivät lähes kaikki Gesellius-Lindgren-Saarinen arkkitehtitoimiston sen ajan pyrkimykset. Hvittorp rakennettiin kokonaistaideteokseksi ja tämä henki valllitsee Villassa edelleen.
Westerlund teki Hvittorpista musiikkiväen kokoontumispaikan. Hvittorpin suunnittelussa huomioitiin erityisesti musiikin esittämiseen soveltuvat tilat ja tämä näkyy myös arkkitehtien piirroksissa. Hvittorpissa vierailivat monet musiikin kärkinimet kuten säveltäjät Jean Sibelius, Robert Kajanus, Selim Palmgren sekä laulajatar Aino Achte. Westerlundin vieraskirjassa oli vaikuttava joukko aikansa kulttuuripersoonallisuuksien nimiä. Westerlundien aika Hvittorpissa oli iloista ja juhlia pidettiin usein. Kattokruunussa paloivat joka ilta uudet kynttilät. Tornin “majakkavalo” ohjasi soutaen naapurihuviloilta saapuvia vieraita. Saman järven rannalle arkkitehtiataljeensa Hvitträskin
rakennuttaneet Saarinen, Lindgren ja Gesellius perheineen vierailivat usein Hvittorpissa. Monet tuon ajan taiteilijat pistäytyivät usein mm. Akseli Gallen-Kallela oli vakituinen vieras. Takkahuoneen iso flyygeli oli ahkerassa käytössä.
Villa Hvittorp oli Westerlund-suvun hallussa aina 1940-luvulle saakka. Sen jälkeen sillä oli useita omistajia, kunnes Espoon seurakuntayhtymä osti tilan vuonna 1963.
Koulutus- ja kurssikeskus Hvittorp sekä villa Hvittorp ovat Espoon seurakuntayhtymän omistamia.
Seurakuntayhtymä rakensi alueelle majoitusrakennuksen leirikäyttöön vuonna 1973, mutta tilojen käydessä ahtaaksi ja rakennuksen kunnon heiketessä tehtiin päätös rakentaa alueelle uusi kurssikeskus.
Hvittorpin kokous- ja kurssikeskus valmistui kesällä 2005. Pääsuunnitelijana toimi arkkitehtitoimisto Aarne von Boehm. Suunnitelussa pyrittiin kunnioittamaan Hvittorpin vanhaa päärakennusta.
Kurssikeskuksessa on majoitustilaa 66 henkilölle, keittö-ja ruokailutilat, kappeli ja neljä kokous / ryhmätyötilaa, joista suurin 60 henkilölle. Rakennuksen pintamateriaalina on käytetty luonnonkiveä, rappausta ja puuta.
Kurssikeskuksen kappelissa on noin 116 istumapaikkaa. Kappelin lasimaalaukset on tehnyt taiteilija Hannu Konola, ikonit ovat isä Arsenin maalamat. Messukasukka ja stoolat ovat Riikka Pekanpalon suunnittelemat ja valmistamat.
Osa Hvittorpin alueesta on kulttuurihistoriallisesti suojeltu. Pihapiirissä on runsaasti harvinaisia kasveja muistona 1900-luvun alun puistomaisemasta, joten alueella täytyy liikkua erityisen varovasti.
Hvittorpin alueella sijaitsi ennen toinenkin kätkö (Paratiisisaari), joka on siirtynyt nyt arkistojen kätköihin.
Additional Hints
(Decrypt)
Enxraaryzna ybhanvfahexxn, xbybffn.