Aikavaellus
Aikavaellus on 13,7 kilometriä pitkä vaellus- ja ulkoilureitti, joka alkaa Tuorlan observatoriolta ja päättyy Turun yliopistolle. Kaarinan ja Turun kaupunkien läpi mutkitteleva reitti on suunnattu kaikille luonnontieteistä kiinnostuneille. Kokonaisuudet on rakennettu siten, että kaikenikäiset kävijät löytävät kiinnostavia asioita vaelluksen varrelta. Maisemat vaihtelevat metsästä aina puistomaisemaan ja urbaaniin asutukseen asti.
Reitin pituus on kytketty läheisesti universumin 13,7 miljardin vuoden ikään. Näin ollen yksi kilometri maastossa vastaa miljardia vuotta maailmankaikkeuden historiassa. Tärkeitä tapahtumia maailmankaikkeuden historiassa on maastossa merkitty rapakivilohkareilla, joihin on kiinnitetty messinkilaatta. Messinkilaatta kertoo sen hetkisen iän suhteutettuna reitin pituuteen (esimerkiksi 4,6 kilometrin kohdalla ikä on 4,6 miljardia vuotta) sekä keskeiset tapahtumat asiasanoin tiivistettynä.
Aikavaellus on suunniteltu siten, ettei koko reittiä tarvitse kiertää kerralla. Esimerkiksi Turun itäisen keskustan alueella voi tutustua maapallon kehityshistorian viimeiseen 1800 miljoonaan vuoteen.
Aikavaellus-reitti kuuluu Turku 2011 - ohjelmaan ja se avattiin virallisesti 19.5.2011.
Tuorlan tähtitorni
Turun yliopiston observatorio toimi vuosina 1925-55
Iso-Heikkilän tähtitornissa, joka on sittemin ollut
Turun Ursan käytössä. Tähtitorni jäi kasvavan kaupungin puristuksiin ja sitä häiritsivät mm.
Vuoksenniskan rautatehtaan päästöt ja kaupungin valosaaste. Observatorio muutettiin 1952-55 Tuorlan kartanon mailla sijaitsevalle Laukkavuorelle - kartanoon ja sen kauniiseen ympäristöön voi tutustua kätköjen
Tuorla aka Leena Tähtisen muistokätkö ja
Tuorlan raitti kanssa.
Ensimmäiseksi Laukkavuoren päälle rakennettiin perusviiva pituusmittauksia varten vuonna 1950. Vuosina 1951-53 kallion sisään louhittiin tunneli optisia mittauksia ja peilien hiomista varten, ja rakennettiin nyt maamerkkinä näkyvä päätorni. Palkallisen työvoiman lisäksi talkoissa oli mukana viereisen maatalousoppilaitoksen oppilaita ja varusmiehiä. Observatoriorakennuksen vanhimmat osat valmistuivat 1957 ja sitä on laajennettu vuosina 1988 ja 2002. Uusin rakennus on planetaario vuodelta 2008, jossa järjestetään yleisönäytöksiä lähes päivittäin.
Tuorlan nykyisistä kaukoputkista, muista laitteista (esim. GPS-asema) ja niiden sijoittumisesta Laukkavuoren laelle löydät tietoa observatorion teleskooppi-sivuilta. Yrjö Väisälän perintönä Opteon Oy hioo maailman suurimpia teleskooppipeilejä - mm. Herschel-avaruusteleskoopin pääpeili on hiottu Tuorlassa. Observatorio ei kuitenkaan ole mikään Väisälä-museo ja kiinnostuneet voivat tarkistaa nykyiset tukimusaiheet weppisivuilta.
Yrjö Väisälä
Professori, akateemikko Yrjö Väisälä (1891-1971) aloitti tähtitieteen tutkimuksen Turun yliopistossa. Hän perusti Ursan, Turun Ursan, rakennutti Iso-Heikkilään pienen tähtitornin 1925, isomman tähtitornin 1937 ja lopulta Tuorlan luolaston, tähtitornin ja laitosrakennuksen vuosina 1950-1957. Tässä yhteydessä on vielä hyvä muistaa, ettei Turun yliopisto ollut alkujaan tai sotien jälkeen kovinkaan varakas.
Yrjö Väisälä oli lahjakas tiedemies, joka onnistui tekemään monia asioita paremmin kuin ennen - ja yleensä vielä halvemmalla. Ollessaan Suomi-yhtiössä apulaismatemaatikkona hän rakensi ensimmäistä peilikaukoputkeaan kaksi vuotta vapaa-ajallaan ja sai sen valmiiksi vuonna 1917. Toista kaukoputkeaan tehdessään hän hoksasi, kuinka valon interferenssiä voidaan käyttää apuna peiliä hioessa. Myöhemmin hän keksi, miten samaa ilmiötä voi käyttää apuna pituusmittauksissa. Esimerkiksi kolmiomittauksissa invarlangoilla mittaaminen oli hankalaa ja parhaimmillaankin aika epätarkkaa. Optisesti mittaamalla päästiin paljon parempiin tuloksiin - Väisälän kehittämä menetelmä on edelleen maailman tarkin tapa mitata parinsadan metrin matkoja - edes laservalo ym. uudemmat keksinnöt eivät ole parantaneet tarkkuutta.
Väisälä keksi Schmidt-kaukoputken ennen Schmidtiä ja paransi sitä Schmidtin jälkeen. Hän keksi myös tähtikolmiomittauksen ja ennusti satelliittien käytön mannertenvälisissä mittauksissa vuonna 1946. Väisälä rakennutti Tuorlaan zeniittikaukoputken, joka oli vuosikymmeniä yksi maailman tarkimmista - ja halvimmista. Hän oli todellinen tee-se-itse mies: jos rahat eivät riittäneet ulkomailta tilaamiseen, hän rakensi sen itse, mutta paremmin.
Väisälä keksi yksinkertaisen tavan löytää asteroideja: valotetaan filmiä kaksi kertaa kaukoputken samalla asennolla sopivin väliajoin. Tähtitaivas liikkuu kokonaisuudessaan samaan suuntaan, mutta asteroidi liikkuu poikkeavasti. Lisäksi Väisälä keksi tavan laskea asteroidin kiertoaika helpommin eli nopeammin. Iso-Heikkilästä lähetettiinkin Berliiniin kirjattavaksi satoja uusia asteroideja, jotka saivat suomalaiset nimet.
Väisälä oli suuri persoona ja hänestä kerrotaan monia tarinoita. Tarkan markan miehenä hän esimerkiksi nimesi löytämiään asteroideja (joita kutsuttiin ennen pikkuplaneetoiksi tai planetoideiksi) ystäviensä mukaan heidän merkkipäiviensä kunniaksi. Kun Väisälä nimesi yhden asteroidin professori Palomaan mukaan (ks. luettelo), ei Palomar observatorio ole saanut nimeään taivaalle, koska sääntöjen mukaan nimien pitää erota enemmän kuin yhdellä kirjaimella.
Väisälä oli myös ehdoton raittiusmies. Hän saattoi tempaista tupakan kollegan suusta, koska ei pitänyt tupakoinnista, ja myös alkoholi oli pahasta. Kerran erään ranskalaisen vieraan kanssa Turussa illastaessa hän kysyi suorasukaisesti: "Are you alcoholic?" Vieraan vastatessa kieltävästi tilattiin ruokajuomaksi kannullinen vettä.
Kätkö
Kätkön nimessä TT viittaa reitin englanninkieliseen nimeen Time Trek ja 13800 miljooniin vuosiin (Ma). Maailmankaikkeus syntyi nykykäsityksen mukaan Alkuräjähdyksessä 13720 Ma. Samoin Aikavaellus-reitti alkaa 13720 metriä Turun yliopistolta Tuorlan kallioon louhitun tunnelin suuaukon läheltä.
Kätköpurkki sijaitsee hiukan tunnelin suulta itään varsin selkeässä paikassa. (Työkalu ja edellinen purkki jästitty: Purkista löytyy työkalu, jolla voit tarkkailla miljoonia vuosia vanhojen tähtien valoa, joka vasta nyt on kerinnyt meidän aurinkokuntaamme. Vaikka työkalu ei ole itsensä Väisälän käsialaa, älä kuitenkaan vie sitä mukanasi, jotta seuraavatkin voivat ihailla käsittämättömän suurta universumiamme.)
Kiitokset
Tämän kätkösarjan tekijät ovat kiitollisia yliopiston Aikavaellus-väelle (mm. Ari Brozinski ja Kirsi Lehto) ystävällisestä avusta koskien reitin alustavia suunnitelmia, luvasta muokata ja käyttää Aikavaellus-logoa ja innostuneesta suhtautumisesta ehdotukseemme reitin kätköttämisestä. Kiitämme tovereitamme kukkamaaria ja nsk sarjan graafisesta ilmeestä. Lisäksi tekijä kiittää Tuorlan observatoriota luvasta käyttää Väisälän valokuvia tässä yhteydessä.
Lähteenä tässä kätkössä on käytetty erinomaista elämäkertaa Väisälän professoriveljeksistä "Olli Lehto: Oman tiensä kulkijat". Kaskuista kiinnostuneiden kannattaa tarttua vähän kevyempään opukseen "Timo Soikkanen: Akateemine huumori Aura rannoil 1200-luvult 2000-luvul".
Jos joku haluaa osallistua talkoisiin ja tehdä kätkön reitin varrelle, kannattaa ottaa yhteyttä tämän tekijään, niin ei tehdä päällekkäistä työtä. Useita kätköjä on suunnitteilla, mutta mukaan mahtuu vielä.