Wivi Lönnin talot Mystery Cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Tämän mysteerikätkön ratkaisemiseksi sinun pitää tutustua arkkitehti Wivi Lönnin (1872-1966) suunnittelemiin rakennuksiin Tampereella ja ympäristökunnissa.
Tampereella syntynyt ja uransa aloittanut Wivi Lönn oli merkittävä suomalainen arkkitehti sekä uranuurtaja, joka loi pohjaa koko naisarkkitehtikunnan syntyyn Suomessa. Wivi Lönnin tuotanto antoi Tampereelle omaleimaisuutta, joka selkeästi erottaa sen muista kaupungeista.
Kätkön kordinaatit osoittavat Wivi Lönnin lapsuudenkodin kohdalle Onkiniemeen. Loppupisteen koordinaatit saat laskemalla X:n ja Y:n.
N 61 X
E 23 Y
X = A+B+C+D+E+F+G+H+12847
Y = (B*E)-H+81
Tarkasta ratkaisusi
Vinkin purkille saat GeoCheckeristä.
Rakennus A:
Tätä rakennusta suunnitellessaan Wivi Lönn matkusti Ruotsiin tutustumaan rakennukseen soveltuviin moderneihin tilaratkaisuihin. Rakennuksessa toistuu Lönnin arkkitehtuurissa tyypillinen torniaihe ja sen sisä- ja ulkopintoja elävöittää kasvi- ja eläinaiheinen ornamentiikka. Tyyliltään rakennus on lähinnä jugendia. Arrkitehtikilpailun voittotyö.
A = Vuosiluku kivijalassa? (teksti kivijalassa: Wivi Lönn _vuosiluku_ Arkkit)
Rakennus B:
Tämä rakennus on Wivi Lönnin suunnittelema yksityiskäyttöön rakennetettu kahden perheen asuintalo.
B = Talon katuosoitteen numero?
Rakennus C:
Tämän rakennuksen suunnittelussa Wivi Lönn noudatti Skotlannin Aberdeenissa saamiaan pohjakaavaoppeja. Hän myös hyödynsi ansiokkaasti toimintojen sijoittelussa koulun tontilla olevia maanpinnan tasoeroja. Koulun pihan tasolla sijaitsevaan kellarikerrokseen hän suunnitteli erillisen tilan koululaisten päällysvaatteita varten. Avaraan portaikkoon liittyi jokaisessa kolmessa kerroksessa halli, jossa koululaiset saattoivat oleskella sadepäivinä välitunneilla. Rakennuksen ulkoarkkitehtuuri on koristelultaan niukka. Tilaustyö Tampereen kaupungilta.
C = Huipulla oleva vuosiluku?
Rakennus D:
Tämä kaksikerroksinen asuinrakennus on lähes symmetrisen suorakaiteen muotoinen. Rakennusta pehmentävät ruokailu- ja olohuoneen erkkerit, joiden päälle sijoittuvat yläkerroksen makuuhuoneiden parvekkeet. Ikkunat ovat pieniruutuiset.
D = Ylhäällä rakennuksen seinässä oleva vuosiluku?
Rakennus E:
Tämä rakennus on yksi Wivi Lönnin merkittävin työ. Rakennuksen julkisivuissa vaadittiin graniitin käyttöä ja Lönnillä oli etuna hänen perehtyneisyytensä luonnonkiviarkkitehtuuriin. Rakennus henkii kansallisromantiikkaa ja sen tiiliseinien ulkopinta verhoiltiin osittain ohuilla graniittilevyillä, joilla Lönn halusi luoda kuvan kokonaan kivisestä rakenteesta. Rakenneteknisenä hienoutena tässä rakennuksessa on maaston käyttö; rakennus sijaitsee pienen mäen päällä, jota Lönn käytti hyväkseen rakennuksen jäykistyksessä siten, ettei hallissa tarvita lainkaan kattoa kannattavaa pilaria. Arkkitehtikilpailun voittotyö.
E = Mikä vuosiluku on ylhällä rakennuksen seinässä?
Rakennus F:
Asiantuntijat pitivät aikoinaan tätä Wivi Lönnin suunnittelemaa rakennusta parhaiten onnistuneena koulurakennuksena maassamme. Myöhemmin rakennusta on korjattu ja valitettavasti muutettu kunnioittamatta sen alkuperäistä tyyliä. Valmistumisvuonna tämän rakennuksen erikoisuuksia oli keskuslämmitys ja ilmanvaihtojärjestelmä. Arkkitehtikilpailun voittotyö.
F = Laske yhteen kaksi vuosilukua, jotka ovat ylhäällä rakennuksen julkisivussa.
Rakennus G:
Tämä rakennus kuuluu Lönnin Tamperelle suunnittelemien koulurakennusten sarjaan. Hän toteutti sisätiloissa Englannista ja Skotlannista omaksuttua ratkaisua, jossa luokkahuoneet on sijoitettu väljien aulatilojen ympärille. Rakennuksen päädyt viittaavat klassismiin ja niitä koristavat kaariaiheet. Valitettavasti rakennus on menettänyt rakennustaiteellista arvoaan jälkeenpäin tehtyjen muutostöiden takia. Arkkitehtikutsukilpailun voittotyö.
G = Rakennuksen nimi on kirjoitettu seinään ja nimen alla on kaksi vuosilukua. Laske nuo vuosiluvut yhteen.
Rakennus H:
Tässä hirsisessä punaisessa koulurakennuksessa oli alunperin kaksi luokkahuonetta, ruokala keittoloineen ja opettajien asunnot. Rakennusta on jälkeenpäin hellävaraisesti muunnettu ja siinä opiskelevat nykyisin esiluokkien oppilaat, ja sinne on sijoitettu myös tekstiilityön luokka. Ulkoisesti koulu on täysin Lönnin suunnittelemassa asussa.
H = minä vuonna tämä koulurakennus otettiin käyttöön?
Kiinnostuneille lisätietoa Wivi Lönnistä ja hänen elämästään:
Wivi Lönn oli alunperin nimeltään Olivia Mathilda Lönn ja hän syntyi Onkiniemessä Tampereella. Hänen isänsä oli Onkiniemen Oluttehtaan panimomestari Emanuel Wilhelm Lönn ja äitinsä Mathilda (os. Siren) Lönn. Wivi oli perheen toinen lapsi, hänellä oli isoveli Fredrik (kutsumanimeltään Ville) ja pikkusisarukset Emil ja Aina. Wivin ollessa 16-vuotias perheen isä kuoli ja yksinhuoltaja äiti muutti lapsineen ensin vuokralle Amuriin ja myöhemmin omaan taloon Puutarhakadulle, jossa perhe sai toimeentulon huoneita vuokraamalla.
Wivin äiti antoi esimerkin voimakkaasta, itsenäisesti palkkatyölla toimeentulevasta naisesta. Mathilda Lönn kannusti tytärtään taiteellisen uran luomisessa ja koulutuksen hankkimisessa, joka aikanaan oli erittäin harvinaista. Eduskuntatalon suunnitellut arkkitehti J.S. Sirén oli sukua Mathilda Lönnille.
Wivi Lönn kävi Tampereen suomalaista tyttökoulua ja päästötodistuksen saatuaan Wivi Lönn kirjoittautui oppilaaksi Tampereen Teollisuuskoulun rakennusosastolle. Koska tuolloin tytöille ei myönnetty vakituista opiskelupaikkaa, opiskeli Lönn eräänlaisena yksityisoppilaana luokalla, jossa oli hänen lisäkseen 13 poikaa. Wivi Lönn oli teoreettisesti paljon poikia edistyneempi ja hän suoritti kaksivuotisesta teollisuuskoulun kurssista vain ensimmäisen vuoden ja oli luokkansa ylivoimaisesti paras oppilas. Ilmeisesti tästä syystä hänen opettajansa suositteli siirtymistä Helsinkiin Polyteknillisen opiston (nykyisin Teknillinen korkeakoulu) ylimääräiseksi oppilaaksi. Lönn opiskelikin siellä kolme seuraavaa lukuvuotta ja valmistui arkkitehdiksi 1896, viidentenä naisena Suomessa.
Kouluaikana Olivia Lönn alkoi kutsua itseään nimellä Vivi, joka myöhemmin vaihtui Wiviksi (hän ei pitänyt siitä että saksaksi Vivi lausuttiin "Fífi"). Lönn otti lempinimensä myös ammattikäyttöön valmistuttuaan arkkitehdiksi. Ruumiinrakenteeltaan Lönniä on kuvattu hennoksi ja hinteläksi. Hän pukeutui tyylikkäästi ja herätti välillä hieman pahennustakin, esimerkiksi polkupyöräilemällä leveälahkeisessa housupuvussa. Wivi Lönniä on kuvattu luonteeltaan tarkkailijaksi ja ystävälliseksi, mutta myös arvonsa tuntevaksi tosikoksi. Lönnin äidin kerrotaan avustaneen ujoa ja pidättyvää tytärtään hänen uransa varrella mm. pitämällä harjannostajaispuheita hänen puolestaan. Wivi Lönn oli Suomen ensimmäinen naisarkkitehti, joka perusti oman toimiston. 1900-luvun alussa naisarkkitehdit työskentelivät joko valtion rakennushallinnon anonyymeissä suunnittelutehtävissä tai miesten johtamissa arkkitehtitoimistoissa.
Nuori Wivi Lönn
Wivi Lönnin työura voidaan jakaa kolmeen päävaiheeseen, eli varhaiskauteen kotikaupungissa Tampereella vuosina 1898-1911, Jyväskylän aikaan vuosina 1911-1918 sekä 1930-luvulle jatkuneeseen Helsingin kauteen, jonka jälkeen hän jätti arkkitehdin tehtävät lähes kokonaan.
Omassa suunnittelutoimistossaan Tampereella Lönnillä oli niin paljon töitä, että paikalliset miehiset kollegat olivat asiasta harmistuneita. Tampere on keskeisesti suomalaisen jugendin kaupunki ja Wivi Lönn oli yksi jugend-kauden kuuluisimmista suunnittelijoista. Hän oli töissään johdonmukainen ja selkeä. Rakennuksiin kuuluivat tornit ja julkisivuissa oli koristepäätyjä. Lönnin erityispiirteenä voidaan pitää eri rakennustasojen hyödyntämistä sekä erityisesti koulurakennusten suunnittelua. Wivi Lönn piirsi uransa aikana liki kolmekymmentä koulua. Tampereen aikanaan Lönn piirsi useita koulurakennuksia myös muualle Suomeen mm. Mikkelin yhteiskoulun ja Åbo svenska samskolan. Onnistuneet koulusuunnitelmat ja monet kilpailuvoitot toivat hänelle 1900-luvun alkukymmeninä muidenkin instituutiorakennusten tilauksia. Kilpailumenestys toi Wivi Lönnille myös runsaasti yksityishuviloiden suunnittelutöitä. Lisäksi hänellä oli tapana sekä itse valvoa rakennustöiden etenemistä että suorittaa kaikki lujuuslaskelmat. Hänen työmääränsä kasoi niin valtavaksi, että varsinaista suunnittelutyötä hän pystyi tekemään lähes ainoastaan viikonloppuisin ja öisin.
Isoveli houkutteli sisarensa muuttamaan Jyväskylään. Jyväskylään muuton yhtenä tärkeänä syynä voidaan pitää kiireen ja työpaineiden aiheuttamaa taakkaa Tampereella. Jyväskylässä Wivi Lönn asettui äitinsä kanssa asumaan itse piirtämäänsä asuintaloon vuonna 1911. Jyväskylässä asuessaan hän suunnitteli lähes 20 muuta asuinalueensa rakennusta.
Vuonna 1918 Lönn muutti Helsingin maalaiskunnan Kulosaareen. Kolmannen, Helsingin vaiheen aikana hän keskittyi lähinnä suurten tilaustöiden suunnitteluun. Säynätsaloon valmistui tänä aikana useita rakennuksia, joiden lisäksi hän piirsi sinne omakotitaloalueen asemakaavan. Lönn lopetti arkkitehdin työt lähes kokonaan 1930-luvun alussa, kun rakennustyyli vaihtui 1920-luvun klassismista funktionalismiin. Lönnille myönnettiin professorin arvo vuonna 1959.
Wivi Lönn saavutti ammattiurallaan itsenäisen ja arvostetun arkkitehdin aseman, joka jäi pitkäksi aikaa poikkeukselliseksi saavutukseksi naiselle ammattikunnassa. Hän eli elämänsä naimattomana ja lapsettomana, mikä mahdollisti hänen täydellisen omistautumisensa työtehtäviin. Hän tuskin olisi voinut yhdistää arkkitehdin uran ja äitiyden velvoitteet aikana, jolloin oli sopimatonta olla työuraa tekevää äiti. Wivi Lönn sai kaikkiaan kuusi ensipalkintoa arkkitehtikilpailuissa. Sen lisäksi hän saavutti kilpailuvoittoja yhteistyössä arkkitehti Armas Lindgrenin kanssa.
Uransa aikana hän teki ainakin 34 ulkomaanmatkaa eri puolille Eurooppaa vuosien 1897 ja 1938 välisenä aikana. Hän ei matkustanut koskaan Euroopan ulkopuolelle, mutta matkakohteet sijaitsivat hyvin laajalla alueella Moskovasta läntiseen Edinburgiin saakka. Hän matkusti lähes vuosittain yhdistäen matkoihinsa loman ja työn. Vuoden 1910 jälkeen matkoihin liittyi myös terveydellisiä syitä ja matkojen kohteina olivat usein Keski-Euroopan kylpyläkaupungit.
Wivi Lönn kuoli Helsingissä 27.12.1966 94-vuotiaana. Viimeisen leposijansa Lönn sai Tampereen Kalevankankaan perhehaudasta, jossa lepäävät myös vanhemmat sekä vanhin veli puolisoineen. Lönn oli ennen kuolemaansa ennättänyt saada ainakin osittaisen elämäntyönsä tunnustuksen. Tutkijat alkoivat kiinnostua hänestä kuitenkin vasta 1980-luvulla. Tuolloin huomattiin Lönnin merkitys myös naisarkkitehtien nousun mahdollistajana Suomessa paljon muita Euroopan maita aikaisemmin. Lönnin piirustuskokoelma on hyvin säilynyt, ja se on jatkuvasti kiinnostuksen kohteena. Aineistoa on riittänyt tutkijoille, näyttelyihin, julkaisuihin ja TV-ohjelmiin. Tärkeää kokoelman materiaali on myös rakennusten restauroijille.
Additional Hints
(No hints available.)