Herttakuningatar Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Turun linna -pelikorttien kuvat esittävät Vaasa-suvun henkilöitä. Herttakuningatar on Kaarina Maununtytär.
Turussa asuu Kaarina Maununtytär matalassa mökissä linnan kupeella lastensa kanssa. Vielä toisen pojan hän on synnyttänyt Erikille vankilassa, mutta valon ja vapaan ilman puutteessa lapsi on näivettynyt ja kuollut aivan pienenä. Silti jakaisi Kaarina mielellään vankihuoneen kolkon murheen Erikin kanssa, mutta sitä ei enää sallita. Hän saa vain joka päivä ennen iltasoittoa viipyä hetken Erikin luona ja näiden hetkien varassa elää Erik, nämä lyhyet hetket ovat myös Kaarinan ainoa todellinen elämänsisällys. (Mika Waltari: Kaarina Maununtytär, 1942)
Kaarina Maununtytär (syntymänimeltään Karin Månsdotter) on suomalaisen kuningashistorian Tuhkimo, ainoa kotimaisesta rahvaasta syntynyt nainen, jonka päähän on painettu kuningattaren kruunu. Hänen elämänsä oli kuitenkin täynnä vastoinkäymisiä ja vaikeita aikoja. Kaarina Maununtytär oli Ruotsin kuningattarena vain 87 päivää, mikä oli lyhyt aika hänen liki 62 vuotta kestäneestä elämästään.
Kansantarinan mukaan Kaarina Maununtytär ja lapset oleskelivat Tuupikkalan torpassa Korppolaismäellä, Eerikin istuessa vankina Turun linnassa. Kerrotaan että Eerikin vankisellistä oli näköyhteys torppaan ja rakastavaiset viettivät paljon aikaa katsellessaan Aurajoen yli toisiaan. Eerikin vankikopin kiviselle ikkunalaudalle on jäänyt jopa hänen kyynärpäittensä jäljet ikkunan äärellä vietetystä pitkästä ajasta.
Kätkö sijaitsee Maununtyttärenpuistossa, ja sitä kannattaa lähestyä etelän suunnasta. Purkin läheltä voi ihailla Turun linnaa ja miettiä, onko Kaarina joskus juuri samoilta sijoilta tähyillyt kaihoisasti miehensä vankityrmän suuntaan. Maununtyttärenpuisto on suojeltava lähivirkistysalue, jolla on muinaismuistolain rauhoittamia historiallisen ajan kiinteitä muinaisjäännöksiä. Alue on pyrittävä säilyttämään luonnontilaisena.
Briefly in English:
Kaarina Maununtytär (Karin Månsdotter) was queen of sweden, first a mistress and then the spouse of King Eric XIV of Sweden. It is told that she was living on this hill, while her husband was held in captivity in Turku castle in 1570. According to legend, King Eric XIV spent so much time watching this hill from the window of his prison, that there were marks left from his elbows in his prison cell window sill. You can visit Kaarina Maununtytär's grave in Turku Cathedral.
In Finnish Turun linna (Turku castle) playing card series, Kaarina Maununtytär is the queen of hearts.
Kaarina Maununtytär syntyi Tukholmassa 1550. Hän menetti vanhempansa varhain, eikä hänellä ollut sisaruksia. Nuoren Kaarinan sanotaan olleen kaunis, määrätietoinen ja vahva.
Tammikuussa 1565 hän tapasi kuningas Eerik XIV:n. Johannes Messeniuksen kronikan mukaan nuori kuningas huomasi torilla pähkinöitä kaupustelleen tytön ja kutsui hänet sisarensa, prinsessa Elisabetin seurueeseen. Kaarina muuttui kuninkaan hovissa nopeasti sotamiehen tyttärestä hovinaiseksi, sillä hän sai oppia lukemaan ja kirjoittamaan. Kuninkaan rakastajattarena hän sai arvokkaita kankaita ja kaksi omaa palvelijaa.
Eerikin lukuisat yritykset solmia edullinen avioliitto jonkun ulkomaalaisen ruhtinattaren kanssa olivat kaikki epäonnistuneet, ja hänen lähettämänsä kosijat olivat joutuneet palaamaan rukkasten kanssa yhä uudelleen takaisin Ruotsiin. Lähettiläiden kiertäessä Eurooppaa kuninkaalla oli jalkavaimoja ja aviottomia lapsia. Kuningas halusi kukistaa veljensä ja muun ylimmän aatelin, sekä ajautui 1563 sotaan Tanskaa vastaan. Sota kiristi kuninkaan ja aateliston välejä sekä oli raskas ja tuhoisa talonpojille. Kuninkaan ja ylhäisaatelin välinen ristiriita kärjistyi toukokuussa 1567. Kuningas vangitutti Svante Steninpoika Sturen ja Sten Erikinpoika Leijonhufvudin tehdäkseen lopun aateliston vehkeilystä, niin kuin hän näki asian. Hän kutsui valtiopäivät Uppsalaan ja lähti sinne Kaarina Maununtyttären kanssa. Suurin osa aatelistosta jäi silti pois kohtaloaan peläten. Hermostunut kuningas kadotti puheensa konseptin ja keskeytti kokouksen. Tilannetta ei auttanut se, että kosiomatkalta palannut Nils Sture toi jälleen kerran rukkaset. Eerik XIV tiesi horoskooppiensa mukaan kultatukkaisen miehen vainoavan häntä ja päätti tappaa Sturet. Näiden perhe vetosi sekä kuninkaaseen että Kaarina Maununtyttäreen, mutta turhaan. Kuningas ja hänen apulaisensa surmasivat vankityrmään heitetyt vangit 24.5.1567. Tekonsa jälkeen kuningas pakeni ja löytyi vasta kolmen päivän kuluttua mielisairaana pitäen itseään talonpoikana ja olettaen Juhana-herttuan ottaneen vallan. Vain Kaarina Maununtytär pystyi rauhoittamaan kuninkaan.
Murhat kuohuttivat Ruotsia, vaikka paremmaksi kohentunut kuningas pyysi Sturen perheeltä anteeksi. Yleinen huomio kiintyi kuitenkin pian sotaan, mutta sitten levisi yllättävä tieto: arkkipiispa Laurentius Petri oli vihkinyt kuninkaan ja Kaarina Maununtyttären. Aviopari lähti yhdessä rintamalle, ja 28.2.1568 heille syntyi poika, joka kastettiin Gustafiksi. Koska Eerik XIV ja Kaarina Maununtytär olivat naimisissa, poika oli Ruotsin laillinen kruununperijä. Vielä selvemmin tämä tuli ilmi 4.7.1568, jolloin Tukholman Suurkirkossa toimitettiin julkinen vihkiminen. Seuraavana päivänä Kaarina Maununtytär kruunattiin Suurkirkossa Ruotsin kuningattareksi.
Kuninkaan veljet eivät kuitenkaan hyväksyneet avioliittoa ja kruunausta. Koska kuninkaan veljet eivät saapuneet häihin eivätkä kuningattaren kruunajaisiin, kuningas asetti heidät kotiarestiin Eskilstunaan. Tämä oli viimeinen pisara, joka aloitti aateliston kapinan. Eerik XIV:n oli antauduttava, ja hänet suljettiin perheineen Tukholman linnan tilikamarin huoneisiin. Kuningas kadotti lopullisesti henkisen tasapainonsa.
Eerik XIV:n karkaamisajatukset pelottivat uutta kuningasta, Juhana III:ta, ja hän päätti lähettää vankinsa Suomeen. Parinkymmenen hengen seurue saapui Turkuun 15.7.1570. Perheellä oli oma kokki, parturi sekä metsästäjä. Kansantarinan mukaan Kaarina Maununtytär ja lapset oleskelivat Tuupikkalan torpassa Korppolaismäellä, Eerikin istuessa vankina Turun linnassa.
Kuninkaallista perhettä siirrettiin vielä vankilasta toiseen, kunnes kesäkuussa 1573 Eerik XIV erotettiin puolisostaan. Entinen kuningas jäi vangiksi Västeråsiin, ja Kaarina Maununtytär vietiin elossa olevien lastensa kanssa Turkuun. (Henrik-poika kuoli 1572 ja hänet haudattiin Turun tuomiokirkkoon. Myös Arnold-poika kuoli ollessaan vielä lapsi.) Juhana sai valtiopäivät tuomitsemaan velipuolensa Eerikin kuolemaan. Eerik ilmeisesti myrkytettiin, Juhanan käskystä 1577.
Kaarina Maununtyttären elämästä Turussa 1573 - 1577 tiedetään vain vähän. Ruotsin entinen kuningatar oli vasta 26-vuotias menetettyään puolisonsa ja kolme lastaan sekä päästessään Sigrid-tyttärensä kanssa vapaaksi. Juhana III turvasi hänen tulevaisuutensa läänittämällä "rakkaalle rouva Kaarina Maununtyttärelle, velivainajamme kuningas Eerikin leskelle" 20.3.1577 Ylä-Satakunnasta Kangasalta Liuksialan kuninkaankartanon siihen kuuluvine 26 verotaloineen. Samalla kuningas velvoitti Suomen käskynhaltijan Klaus Åkenpoika Tottin ja Turun linnan voudin huolehtimaan siitä, että Kaarina Maununtytär sai kartanonsa ja hänet varustettiin sinne hyvin. Kaarina Maununtytär eli Liuksialassa 33 vuotta ja hoiti kartanoaan menestyksellisesti niin, että siitä tuli Suomen tuottoisimpia maatiloja.
Kaarina Maununtytär kuoli 13.9.1612 kotonaan Liuksialassa, ja hänet haudattiin 21.3.1613 Turun tuomiokirkkoon. Hänen hautaansa ryhdyttiin kohentamaan 1860-luvulla. Hänetkin nostettiin kirkon lattian alta Tottien kappelista, josta arkku oli vielä tunnistettavissa. Muistomerkkikomitea keräsi Z. Topeliuksen lehtikirjoituksen avustamana yli 10 000 markkaa ja teetti mustan marmorisarkofagin. Kaarina Maununtyttären maalliset jäännökset nostettiin 27.8.1867 arkustaan ja tutkittiin. Hänen todettiin olleen komea ja ainakin jaloistaan kaunis, mutta ruumis oli vuosisatojen kuluessa ryöstetty. Hänet sijoitettiin omaan kappeliinsa, yhtä irronnutta hammasta lukuun ottamatta. Hampaasta tuli hyvin suosittu museoerikoisuus.
Lähteet: http://artikkelihaku.kansallisbiografia.fi/artikkeli/519/
Jouni Kallioniemi: Täl ja tois pual jokke - entisajan Turkua ristiin rastiin
Additional Hints
(No hints available.)