Pukkila sai nimensä tilaa 1540-luvulta aina 1720-luvulle asti
hallinneesta Bock-suvusta. Kartanon nykyisen päärakennuksen
rakennutti hovioikeudenneuvos Christoffer Johan Rappe, josta tuli
myöhemmin Turun ja Porin läänin maaherra. Vuonna 1762 valmistunut
päärakennus edustaa rokokootyyliä.
Kartanomuseo on sisustettu 1700-luvun lopun monilapsisen perheen
kodiksi. Kartanon alkuperäisestä Rappen aikaisesta
rokokoosisustuksesta on säilynyt osia, useimmat huoneet on
kuitenkin laitettu Rappea seuranneen omistajan Rehbinderin
aikaiseen uusklassiseen asuun. Pukkilan kartanon ryytimaa edustaa
hovioikeudenneuvos Rappen aikakautta ja siellä kasvatetaan
1700-luvulle tyypillisiä yrttejä ja kasveja perinteisin
menetelmin.
Pukkilan kartano on vanhan Kuninkaantien varrella. Se on saanut
nimensä Bock-suvusta, jonka vaakunassa on pukki. Pukkila mainitaan
rälssitilana jo vuonna 1472. Säterivapautta tila nautti 1500-luvun
lopusta lähtien. 1540 luvulta aina 1720- luvulle tilalla oli
Bock-sukuisia omistajia. Turun ja Porin läänin maaherra Lars Johan
Ehrenmalm osti vuonna 1723 tilan Bock-suvulta, mutta myi sen jo
muutamien vuosien kuluttua hovioikeudenneuvos Georg Malmille. Georg
Malmin leski puolestaan myi tilan lääketieteen professori Johan
Lechelle. Tämän jälkeen tilan osti vuonna 1758 hovioikeudenneuvos
Christoffer Johan Rappe.
Pukkilan ryytimaa on suunniteltu käyttäen esikuvana 1762
tiluskarttaa ja soveltaen tietoja 1700-luvun kasvimaista ja
ruokataloudesta.Omistajista lisätietoa. Rappen jälkeen useiden
omistajien kautta tila päätyi Muinaistieteelliselle toimikunnalle
eli nykyiselle Museovirastolle. Kartanomuseo avattiin yleisölle
vuonna 1970.
Linja-autolla Piikkiöön:
Bussi 111 (Piikkiö-Paimio) sekä myös bussi 116 (Turku-Toivonlinna)
lähtee Turun kauppatorin laidalta, Aurakadulta. Bussista on jäätävä
Rungontien ja Littoistentien risteyksessä. Kävelymatkaa
Littoisentietä Pukkilaan on yksi kilometri.
Lähde:Museovirasto
Huomio! Hakiessasi kätköä älä siirrä yhtäkään kiveä!