Pispalanharju EarthCache

Pispalanharju

Pispalanharju on jääkauden aikana muodostunut harjumuodostelma, joka sijaitsee Näsijärven ja Pyhäjärven välissä Tampereen keskustan länsipuolella. Pispalanharju sijoittuu lännessä olevan Epilänharjun ja idässä olevan Pyynikinharjun väliin. Yhteistä näille kaikille on soraharjumuodostelma, joiden koko on maailmankin mittaluokassa varsin merkittävä. Pispalanharju on idyllinen ja näkemisen arvoinen paikka. Paikalla risteää vanhaa ja uutta rakennustapaa, ja takavuosikymmenten boheemi elämäntyyli on nähtävissä vielä monin paikoin. Alueen maamerkkejä soraharjun itsensä lisäksi on harjun huipulla sijaitseva koulu sekä harjun pohjoispuolella, lähellä junanrataa oleva Pispalan haulitorni.

Pispalan ja Pyynikin korkeustasot

Pispalan itäpuolella oleva Pyynikki on yksi Tampereen merkittävimpiä viher- ja virkistysalueita. Pispalan-Pyynikin harjua pidetään joidenkin lähteiden mukaan jopa maailman korkeimpana soraharjuna. Ainakin Pohjoismaiden korkein se on. Pyynikinharjun korkein kohta on noin 152 m merenpinnan tasolta ja noin 75 m harjun eteläpuolella olevan Pyhäjärven tasosta. Pispalanharjun korkein kohta on hieman korkeampi. Tämän kätkön referenssipisteenä oleva Vesisäiliönmäen (tunnetaan myös nimellä Pyykkimettän puisto) korkein kohta on 159.3 m merenpinnan tasosta (noin 82 m Pyhäjärven tasosta). Pohjoispuolella oleva Näsijärvi on noin 64 m Pispalanharjun huippua alempana.

Harjun syntyprosessi

Harju syntyy virtaavan jäätikköjoen kuljettaman maa-aineksen laskeutuessa kanavassaan jäätikön sisällä ja jäätikköjoen suulla. Jäätikköjoen purkautuessa mereen sen suulle vedenpinnan alle voi kerrostua maa-aineksesta delta eli suisto, tai maan pinnalle purkautuessa sanduri (kuivan maan delta). Harjujaksot muistuttavat karttakuvissa jokisysteemiä, joka kuvastaa jäätikkökielekkeen muotoa.

Leveää ja loivarinteistä deltaa muodostuu jos jäätikkö ei vetäydy, ja jyrkempirinteistä ja kapeampaa harjua jäätikön vetäytyessä. Pitkittäisharju muodostuu jäätikön vetäytymissuuntaiseksi.


Harjun synty jäätikön sulaessa

Toinen havainnekuva harjun synnystä (GTK)

Pispalan ja Pyynikin harjujen muodostuminen oli kuitenkin erityinen prosessi. Harjut syntyivät eri tavalla kuin esimerkiksi Pulkkilan harju tai Punkaharju. Lännestä Nokian suunnalta liikkuva jäämassa törmäsi pohjoisesta Ylöjärven suunnalta tulleeseen jäämassaan, ja kaksi jäätikön kielekettä puristui toisiaan vasten. Muodostui siis saumaharju. Eräs Pispalalle tyypillinen piirre, kuten monelle muullekin vastaavalle paikalle, on paikalle hioutuneet suuret pyöreäreunaiset kivet, joita pultereiksikin kutsutaan. Näitä on käytetty monin paikoin rakennusaineina esimerkiksi kiviaidoissa ja perustuksissa.

Pispalan soraharju, Pispalanharju, on muodostunut noin 11500 vuotta sitten jääkauden jäätiköiden vetäytyessä. Muinainen Yoldianmeren rantaviiva on kulkenut noin 126-128 m korkeuskäyrällä (n.11600-10800 eaa), ja Ancylysjärven rantaviiva noin 8 m alempana (n.10800-9000 eaa). Tästä on Pyynikinharjulla kivinen muistomerkkikin. Vesi lainehti aikoinaan jopa Tammerkosken paikalla olevassa järvessä, joka ulottui pääkirjasto Metson liepeiltä aina rautatieasemalle (n.7600 eaa).

Tehtäväsi

Pispala esker

Pispalanharju, literally Pispala esker, is an esker which is widely known as the highest esker in Finland, probably even the highest in the world. The area is situated at the top of the Pispala city district, some two kilometers west from the center of Tampere.

The Pispala area is something that every turist needs to see! The area is a mix of old and new, and the atmosphere is still dominated by the bohemian lifestyle of the past decades. Nowadays the area becomes populated by luxury homes with magnificent view to lake Pyhäjärvi (view to south) and lake Näsijärvi (to the north).

The highest point of the Pispala esker is in the reference coordinates of this earth cache. The altitude is 159.3m, measured from the sea level. Lake Pyhäjärvi surface is about 82 m lower, and lake Näsijärvi is 64 m lower than the top.

Esker formation

An esker is a long winding ridge of stratified sand and gravel, examples of which occur in glaciated and formerly glaciated regions of Europe and North America. The Pispala esker is part of a long esker formation, to the west is the Epilä esker, to the east is the Pyynikki esker.

Most eskers are believed to form in ice-walled tunnels by streams which flowed within and under glaciers. They tended to form around the time of the glacial maximum when the glacier was slow and sluggish. After the retaining ice walls melted away, stream deposits remained as long winding ridges.

The concentration of rock debris in the ice and the rate at which sediment is delivered to the tunnel by melting and from upstream transport determines the amount of sediment in an esker. The sediment generally consists of coarse-grained, water-laid sand and gravel, although gravelly loam may be found where the rock debris is rich in clay. This sediment is stratified and sorted, and usually consists of pebble/cobble-sized material with occasional boulders (“pulteri” in Pispala, in Finnish). The Pispala esker has formed about 11500 years ago after the glaciers of the ice age moved past.

Your task