Skip to content

Kilpimäki Traditional Geocache

Hidden : 6/13/2010
Difficulty:
2.5 out of 5
Terrain:
2 out of 5

Size: Size:   small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Savolaismallinen geokätkö Kilpimäellä, Rautalammilla.

Olen käynyt monta kertaa Kilpimäellä ihailemassa maisemia - päätin tehdä sinne geokätkön ja julkaista Juhannuksena 2010.

Kilpimäen laki on 199,5 m korkeudella merenpinnasta. Mäeltä on upeat maisemat - hyvällä kelillä jopa 30 km päähän. Maisemia kannattaa katsella - elleivät itikat kiusaa liikaa kesällä - syksyllä on ruskamaisemat ja kätkö löytynee vähälumisena talvenakin.

Kätkölle pääsee autolla lähes perille asti - huomioi tien kunto vuodenajan mukaan - jonkun verran jää kävelymatkaakin. Kesällä 2011 näköalapaikalle tehty uudet rappuset lahonneiden tilalle, joten geokätköllä käynti on entistäkin helpompaa.

Tämä on toinen Rautalammille tekemäni kätkö - ensimmäinen on Hirvivuorella, vanhalla palotornilla.

Hieman historiaa... (Lähde: Rautalampi lehti 2010)

Kilpimäellä on mielenkiintoinen kulttuurihistoriallinen ulottuvuus. Mäki kuuluu ns. Struven ketjuun, jonka baltiansaksalainen tähtitieteilijä Friedrich Struve rakenteli 1800-luvun alkupuoliskolla mitatakseen maapallon muotoa. Ketju on pisteiden välisten kolmioiden muodostama jatkumo, joka ulottui Mustalta mereltä halki itäisen Euroopan Norjan pohjoisosiin, Jäämeren rannalle saakka. Pienen koukkauksen se teki myös Pohjois-Savoon ja Rautalammillekin. Struven assistentti, Fredrik Woldstedt, josta tuli sittemmin Helsingin yliopiston tähtitieteen professori, suoritti Kilpimäen laelta mittauksia heinäkuussa 1835. Hän tiiraili laitteillaan Konneveden järvialtaan ylitse Hankasalmen puolelle Ohenmäkeen ja Konneveden puolelle Silmutmäkeen, siis 25-30 km päähän. Pohjoiseen päin seuraavien kolmioiden pisteet sijaitsivat Vesannon Wesamäessä (Pohjoismäki) ja Karttulan Honkamäessä, jonne hän niin ikään tähysteli Kilpimäen laelta. Koko Struven ketjun mittaukset kestivät vuosikausia. Tulosten perusteella Struve päätyi siihen, että maapallo ei olekaan täysin symmetrinen pallo, vaan navoiltaan hieman litistynyt taivaankappale. Struven ketjun historiallinen ainutlaatuisuus tunnustettiin parisen vuotta sitten, kun se julistettiin Unescon maailmanperintöluettelon kohteeksi. Kilpimäki ansaitsisi tässä mielessä ehkä enemmänkin huomiota Struven ketjun osana Rautalammilla.

Additional Hints (No hints available.)