1900-luvun alun Suomessa pelattiin pesäpallon alkeellista esimuotoa, kuningaspalloa. Urheilumies Lauri "Tahko" Pihkala kiinnostui pelistä, mutta yleisurheilun lisääntynyt suosio vei Pihkalan mukanaan ja pallopeli jäi taka-alalle. Kuultuaan Amerikassa olleen veljensä kertomuksen "beisboolista" ja päästyään itse Amerikanmatkallaan näkemään peliä pelattavan Bostonissa vuonna 1907, hän piti peliä pitkäveteisenä mutta se jäi kuitenkin hänen mieleensä kummittelemaan kovasti katsojia ja pelaajia kiinnostavana pelinä. 1910-luvulla hän pikkuhiljaa kehitteli kuningaspallosta ja baseballista uuden pelin, pitkäpallon, jota pelattiin 1920-luvun taitteessa jo melko vakiintunein säännöin lähinnä armeijan ja suojeluskuntien keskuudessa.
Pihkala ei kuitenkaan ollut vielä tyytyväinen pitkäpalloon, vaan kehitteli peliä eteenpäin. Ensimmäiset pesäpallon syntyyn johtaneet kokeilut tehtiin syyskuussa 1920 Jyväskylän lyseossa, parin viikon kuluttua peliä kokeiltiin myös Korialla Pioneeripataljoona I:ssä. Ensimmäinen julkinen pesäpallon näytösottelu, jossa olivat vastakkain Helsingin Pallonlyöjät (HPL) ja Korian Pioneerit, käytiin Helsingissä Kaisaniemen kentällä marraskuussa 1920. Ottelua katsomossa seuranneet suojeluskuntien urheilujohtajat, joille Pihkala yritti uutta peliään "kaupata", eivät kuitenkaan innostuneet pelistä vaan tyrmäsivät sen lähes yksimielisesti.
Lauri Pihkala oli kuitenkin itse vakuuttunut pesäpallon paremmuudesta pitkäpalloon verrattuna. Hiottuaan pelin sääntöjä vielä lisää hän järjesti uuden koeottelun, jossa suojeluskuntamiehet pääsivät itse kokeilemaan peliä. Tuo pesäpallon menestyksen kannalta ratkaiseva koeottelu pelattiin heinäkuussa 1921 Inkeroisten urheilukentällä. Ottelun jälkeen äänestystulos pelin hyväksymisestä oli täysin päinvastainen kuin edellisenä vuonna Helsingissä. Suojeluskunnat ottivat pelin omakseen ja sen säännöt julkaistiin vielä samana vuonna myös armeijan päiväkäskyn liitteenä. Ajan oloon pesäpallo sai kansallispelin aseman, vaikkakin moni muu palloilulaji on tänä päivänä maassamme pesäpalloa suositumpi.
Kätkökoordinaatit johdattavat sinut pesäpallon läpimurtoon johtaneen koeottelun pelipaikalle, Inkeroisten vanhalle urheilukentälle. Annetusta pisteestä löydät ottelun muistoksi vuonna 1968 paljastetun muistokiven. Kivestä löydät seuraavat tiedot:
H = J-kirjaimien lukumäärä muistolaatassa
P = muistolaatan kulmien lukumäärä
AA = 6 × kirjaimien määrä muistolaatan toisella rivillä
YY = 5 × kirjaimien määrä muistolaatan ensimmäisellä rivillä
Kätköpurkin löydät em. tietojen perusteella koordinaateista:
N 60° 42.HAA E 026° 50.PYY
Purkki on pieni 2,5 dl Curver, kulkijoiden sovittaminen voi tuottaa hankaluuksia. Geokolikot mahtuvat kyllä.