Maarian
kirkko
Maarian Kirkko rakennettiin Aurajokisuun luoteisrannan Maarian
kirkkopitäjän pääkirkoksi. Samoihin aikoihin joen toiselle puolelle
rakennettiin
Kaarinan kirkko.
Maarian keskiaikainen kivikirkko ja sen välittömässä
läheisyydessä oleva 1700-luvulta
peräisin oleva pappila ovat Suomalaisen kirkollisen arkkitehtuurin
keskeisiä muistomerkkejä. Tämä siitäkin huolimatta, että nykyiset
liikennejärjestelyt ovat osin miljöötä runnelleet.
Kansantiedon mukaan Räntämäen
kirkko on rakennettu pakanalliselle
uhripaikalle. Tällä uhripaikalla lienee sijainnut myös kyläkalmisto
ja käräjäpaikka. Kirkon alkuperäisenä nimikkopyhimyksenä on ollut
Pariisin ensimmäinen piispa Pyhä
Dionysios. Vanhoissa asiakirjoissa puhutaan Maarian ja
toisinaan Räntämäen pitäjästä. Räntämäki sai toisen nimensä
läheiseltä Koroisten niemellä sijainneelta piispankirkon
nimikkopyhimykseltä Pyhältä Maarialta.
Maarian pitäjässä on ollut useita puukirkkoja ja niistä
ensimmäiset rakennettiin jo 1200-luvulla. Itse kirkon
rakentamisajankohdasta olen saanut kovin ristiriitaista tietoa.
Nykyisen kirkon ensimmäinen osa lienee sakaristo 1200-luvun
lopulta. Sen yhteydessä lienee ollut puinen kirkkorakennus, joka on
sittemmin tuhoutunut tai purettu. Itse kivinen kirkkosali on
peräisin joko 1300- luvulta[1]
tai Markus
Hiekkasen mukaan todennäköisesti
1440-luvulta [2]. Sakaristo on
nykyisen kirkkosalin pohjoispuolella.
Kolmilaivaisessa kirkkosalissa on viisi traveeta (= holvauksen
päätukipisteiden välinen osa). Runkohuoneen eteläpuolella on
asehuone ja länsipäädyn pohjoisnurkassa on kellotorni. Sivulaivat
ovat keskilaivaa kapeammat. Keskilaivan
kaksi itäisintä, alttarinpuoleisinta, kattoholvia ovat korkeampia
kuin muut. Kirkon sisäpinnoilla on
Suomen oloissa harvinaisen runsaita
niin kirkollisia, kuin profaaneja ( = arkinen, maallinen),
primitiivisiä kalkkimaalauksia. (Virtuaalikierros
kirkossa)
Daniel Sudroviuksen veistämä
saarnastuoli on vuodelta 1662.
Salama sytytti kirkon kattorakenteet 1876. Tulipalon jälkeen
katteeksi tuli rautapelti. 1964 peltikaton päälle asennettiin
perinteinen paanupinnoite.
Maariaan ja sen seurakuntaan on kuulunut mm. myös Turun
edustalla oleva Hirvensalon saari. Turku on sittemmin vallannut
uutta elintilaa. Vanhat kirkkopitäjät ovat joutuneet vähä vähältä
luovuttamaan alueitaan. Maarian kuntaan kuuluneet: Raunistula,
Kirkonkylä ja Hirvensalo liitettiin Turkuun 1944. Viimeinen
alueliitos tapahtui vuonna 1967, jolloin koko kunta
lakkautettiin.
Maarian kirkon kirkkomaalla on professori A. M. Tallgrenin
perhehauta (WP AMT), jolla on Suomen Muinaismuistoyhdityksen
pystyttämäErik
Bryggmanin sunnittelema kivi sekä Wäinö
Aaltosen perhehauta (WP WA). Siinä laakean punagraniittisen
paaden päällä on taiteilijan itsensä veistämä Genius montanus,
sureva hahmo.
Maarian kirkko ja Pyhän Katariinan kirkko ovat Turun
tuomiokirkon ja linnan jälkeen kaupunkimme vanhimmat
rakennukset.
Kätkö on piilotettuna Maarian kirkon vieressä olevalle tyhjälle
tontille. Tontilla on joskus viime vuosisadalla sijainnut Räimän
talo. Kätkö on Räimän talon raunioissa.
English brief:
The
medieval stone Curch of St. Mary and it's vicarage from 18:th
century next to it is essential memorial of Finlands churchly
arcitecture.
Sacristy
was build in 13 th century. The stone maid main building was built
either 14 th or 15 th century. (Different information on two
sources. )
In Turku City, Cathedral and Castle of Turku are the only buildings that are elder than
Churches of Maaria and Kaarina. Church of Kaarina is on the other side of river Aura and it is
build about the same time as Church of Maaria.
Lähteet:
http://fi.wikipedia.org/wiki/Maarian_kirkko
Arkistoitu
kätkö samoilla nurkilla
http://www.turunseurakunnat.fi/portal/fi/kirkot/maarian_kirkko/
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/netsovellus/rekisteriportaali/portti/default.aspx?sovellus=rapea&taulu=T_KOHDE&tunnus=200534
Kätkö: Kaarinan
kirkko