VARO! Jättiputki ( ALERT! Heracleum sp) Traditional Geocache
VARO! Jättiputki ( ALERT! Heracleum sp)
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(regular)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Löytääksesi kätkön, sinun pitää olla erityisen varovainen.VARO
Jättiputkia, jota on kätkön lähellä. Älä koske kasveihin. In order
to find the cache You need to be very carefull with the poisonous
plants next to cache. Do not touch those! Otherwise you will be
hurt like in the descriptions picture!
Jättiputki
(Heracleum sp)
English brief
below:
Jättiputki tuotiin Suomeen
yli 100 vuotta sitten koristekasviksi. Jättiputki on yksi Suomen
haitallisimmista vieraslajeista. Ihmiselle jättiputken
kasvineste voi aiheuttaa hengitystieoireita sekä palovamman
kaltaisia rakkuloita.
Vähäjoen rannat
peitettiin suurelta alalta mustaan muoviin toukokuussa 2009.
Katteet poistetaan aikaisintaan kahden vuoden kuluttua 2011.
Muovilla on tarkoitus tukahduttaa jättiputken juuristot. Kyseessä
lienee Turun kaupungin alueen laajin ja haastavin
jättiputkiesiintymä. Erityisen haastavan paikasta tekee vesistön
läheisyys, sillä torjunta-ainetta ei tässä voitu käyttää.
Jättiputki leviää puutarhojen
ulkopuolella nopeasti ja tehokkaasti. Se valtaa pysyvästi
kotoperäisten kasvien elinalueita. Suomen luonnossa ei ole
kasvia, joka pystyisi kilpailemaan jättiputken kanssa. Sillä ei
ole edes merkittäviä luontaisia tuholaisia.
Vieraslajeja ei saa Luonnonsuojelulain 43 §:n mukaan levittää
pihapiirien ulkopuolelle:
”Kasvilajia, jolla ei ole
Suomessa pysyvää luonnonvaraista kantaa, ei saa istuttaa tai kylvää
pihapiirin, pellon tai rakennetun taikka muutoin erityiseen
käyttöön otetun alueen ulkopuolelle eikä luonnonvesistöihin, jos on
aihetta epäillä, että siitä voi syntyä pysyvä kanta. Tämä ei
kuitenkaan koske puiden istuttamista tai kylvämistä
metsätaloudellisessa tarkoituksessa.”
Pykälän noudattamista ei
käytännössä valvota.
Furanokumariini jättiputken
kasvinesteessä aiheuttaa yhdessä auringon UV-säteilyn kanssa
iholle palovamman kaltaisia, hitaasti paranevia rakkuloita. Jos
kasvinestettä joutuu iholle, pitää iho pestä välittömästi vedellä
ja saippualla. Auringossa oleskelua tulee välttää altistuksen
jälkeen viikon ajan. Jos kasvinestettä on päässyt laajalti
kosketuksiin ihon kanssa, on hakeuduttava lääkärin
hoitoon.
Kuva : Lähde Ympäristöministeriö/
Iltalehti.
Oleskelua kasvuston lähellä tulee välttää. Jättiputken
kasvinestesumu (kasvia poistettaessa) tai kasvin voimakas
ominaishaju voivat aiheuttaa hengenahdistusta sekä allergisia
oireita ainakin herkille ihmisille. Silmätulehduksistakin on
raportoitu. Hengitys- ja silmäsuojat ovat välttämättömä jättiputken
käsittelyssä.
Vesistöjen äärellä olevat laajat
jättiputkikasvustot ovat erittäin haasteellisia torjuttavia. Kasvi
vähentää olennaisesti rantojen ja muiden vapaa-ajan alueiden
virkistyskäyttöarvoa ja samalla alueiden taloudellista
arvoa.
Torjuntakeinoja on lukuisia, Yksi
niistä on kasvuston peittäminen. Tehokkain peite on musta, paksu ja
valoa läpäisemätön pressu. Se asemoidaan paikalleen painojen
avulla. Ensimmäisen kesän jälkeen jättiputki kasvattaa vielä
pieniä, valkeita yksilöitä, mutta kahden vuoden peittämisen jälkeen
sen ei pitäisi enää nousta.
Erityisesti kuumina ja kuivina
kesinä, jolloin lämpötila peitteen alla nousee suureksi on tämä
menetelmä osoittautunut menestyksekkääksi. On huomattava että
peittämisen seurauksena kuolee myös muu kasvusto..
English
Brief:
(Heracleum
sp)
This plant is not a native plant in Finland.
Therefore we are trying to get rid of those. The plant is poisonous
and it is very difficoult to work with it. If you go and seek this
cache cover yourself , do NOT touche the plants.
You need to go near the black covered areas where the plans
are in order to find the
cache.
Lähteet:
http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=73410&lan=fi
http://yle.fi/alueet/teksti/turku/2009/05/jattiputkia_havitetaan_urakalla_733323.html
http://www.rauma.fi/ymparisto/html/j%C3%A4ttip_LOS_pieni.pdf
Additional Hints
(Decrypt)
Xvirä cääyyä, fvihvyyn rqrffä. Ineb xnfirwn!
Orjner bs gur cbvfbabhf cynagf.