Jokioisten kirkko Traditional Geocache

This cache has been archived.

Thymallus Thymallus: Cache archived.

More
Hidden : 11/11/2009
Difficulty:
1.5 out of 5
Terrain:
1.5 out of 5

Size: Size: micro (micro)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works
Looking for a different adventure?

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Pikku purkki kirkon läheisyydessä.

Kirkko on alkuaankin ollut pitkäkirkko, jonka pohjoisella sivulla on pieni sakaristo, etusivulla keskiaikaista asehuonetta jäljittelevä eteinen, ja länsipäädyssä toinen sisäänkäynti eteisineen.

Nykyisen koristeellisen ulkoasunsa ja ikkunattoman torninsa kirkko sai Hämeen lääninarkkitehti G. A. Edelfeltin piirustusten mukaan v. 1862. Samassa yhteydessä jyrkkä katto sai nykyisen torninsa. Matkailijat sanovatkin joskus tätä pyhäkköä Jokioisten pitsikirkoksi.

Sisällä kirkossa on höylätyistä laudoista vuoratut seinät ja tynnyriholvin mallinen katto. Harjan päällä ovat gotiikkaan viittaavat ikkunat, ja parvet kiertävät kolmea sivua.

Kenraali ja vapaaherra Hamilton lahjoitti kesäkuun 24 päivänä 1735 alttaritaulun, joka kuitenkin jossakin vaiheessa vietiin Jokioisten kartanoon ja hävisi sille tielle. Alttaritaulun paikalla on 1650-luvulle ajoitettu Ristiinnaulitun puuveistoskuva. Taiteilija Oskari Niemi puhdisti sen Kansallismuseossa.

Alttarin on suunnitellut v. 1931 arkkitehti Rafael Blomstedt.

Alttarin sivuilla on kaksi empiretyylistä pylvästä. Näihin liittyy kullatut pronssia ja kristallia olevat kaksihaaraiset kynttilänjalat. Ne lahjoitti kenraalin leski Vendla Gustava von Willebrand. (os. von Wright).

Sakariston oven vieressä on barokkityylinen, kahdelle kynttilälle tarkoitettu seinälampetti. Sen lahjoitti v. 1737 käskynhaltija Petter Söfringinpoika.

Talollisen poika Mikko Matinpoika Solla lahjoitti saarnatuoliin tiimalasin v. 1737. Se on entisöity.

Arvokkaan messinkikruunun lahjoitti talollisen poika Pertti Yrjönpoika Sauvosta v.1755. Messinkivanteisen kristallikruunun lahjoittivat ulkomaalaiset tehtailijat Nils Pehr Büttner ja A.I. Frietsch.

Kirkon seinällä on tuntemattoman, tod. näk. hollantilaisen taiteilijan 1650-luvulla maalaama taulu Itämaan tietäjät. Sen entisöi Oskari Niemi.

Tehtaanpatruuna Josef Brehmer lahjoitti kolme vähäarvoista värilitografiataulua v. 1857 alttaritaulun paikalle. Ne ovat nyt Jokioisten pappilamuseossa. Pappilamuseossa säilytetään myös puhdasoppisuuden ajan kirkkoasuun kuuluvia jalkapuuta ja mustapenkkiä.

Suuri on erilaisten alttarivaatteiden, kalkkiliinojen, messukasukoiden, albojen ja alttariliinojen lukumäärä, jotka kirkko kartanon omistajilta, papeilta ja talonpojilta on lahjoina vuosisatojen kuluessa saanut. Vain neljä messukasukkaa, jotka tekstiilitaiteilija Hanna Loimiranta on entisöinyt, ovat säilyneet tähän asti. Messukasukat ovat seuraavat:

1. Punaisen hopeakaluunaisen messukasukan ovat 25.5.1735 lahjoittaneet Jokiläänin omistaja kenraali Johan Henrik Hamilton ja hänen puolisonsa kreivitär Juliana Sidonia Hamilton (o.s. Lewenhaupt). He ovat ainoat suurkartanon omistajista, joiden leposija on muuratussa haudassa alttarin oikealla puolella. (Hamiltoneille on mahdollisesti kuulunut myös haudan yläpuolella oleva erittäin harvinainen barokkityylinen arkku. Se on entisöity Kansallismuseossa.)

2. Sinipunaisen messukasukan kirkko sai lahjana v.1761 kapteeni Johan Jägerhornilta.

3. Mustan hopeakaluunaisen messukasukan lahjoitti v.1838 talonemäntä Kaarina Kara.

4. Valkean (alkuaan keltaisen) messukasukan lahjoitti kartanon osakas Casimir Brehmer v.1853.

Uudemmat käytössä olevat messukasukat on hankittu v. 1961.

Vihkiryijyn hankkivat Jokioisten Maatalousnaiset v. 1952.

Kastemalja on hankittu vuonna 1952. Sen jalustan on valmistanut puuseppä August Koivumäki.

Kirkon lukupulpetin on valmistanut päättötyönään Forssan Ammatti-instituutin Tammelan toimipisteessä opiskellut Toni Laine. Lukupulpetin etuseinässä on Maltan risti. Pulpetti otettiin käyttöön kolminaisuudenpäivänä v. 2004.

Kirkon ulkopuolella säilytetään kallisarvoista kalkkia. Se on todennäköisesti 30- vuotisen sodan sotasaalis. Sen maljaosa on suurennettu, mutta jalusta on alkuperäinen. Kalkin seurana on kenraali Hamiltonin 25.5.1735 puolisonsa muistoksi lahjoittama öylättirasia. Toinen, laamanni Stålhandsken lahjoittama öylättirasia on vielä käytössä.

Kirkkoa ympäröi moneen kertaan laajennettu hautausmaa. Vanhimmassa osassa on pappien ja kartanon asukkaiden sekä tehtaan virkailijoiden hautoja. Talvi- ja jatkosodan sankarihaudat kertovat pienen Jokioisten uhrauksista isänmaan hyväksi. Sankarihautoja on useassa rivissä yhteensä 218.

Entisen kalustosuojan paikalle on taiteilija Ilmari Wirkkala suunnitellut graniittisen suihkukaivon, joka suuresti lisää Jumalan puiston tunnelmaa. Suihkukaivo on vuodelta 1962.

Kirkon länsipuolella on työläistytöstä ministeriksi omalla tarmollaan kohonneen talousneuvos Miina Sillanpään hautamuistomerkki.

Hautausmaan uusin osa on tehty talkootyönä entiseen sorakuoppaan. Sen keskellä kohoaa vakaumuksensa puolesta kaatuneiden punakaartilaisten muistomerkki.

Maantien toisella puolella on kansallisromantiikan ajan kirkkoherran pappila. Sen on piirtänyt maineikas arkkitehtitoimisto Gesellius, Lindgren & Saarinen. Pappila on rakennettu vuonna 1903 palaneen pappilan tilalle.

Kirkon taalaismallinen, erittäin kaunispiirteinen kellotapuli, on rakennettu kirkon perustamisen aikaan. Rakentajaksi mainitaan Laikkalammi -niminen mies. Tapulissa ovat molemmat vanhat kirkonkellot.

Lainaus jokioisten kunnan sivulta (visit link)

Additional Hints (No hints available.)



Advertising with Us

Inventory

There are no Trackables in this cache.

View past Trackables

What are Trackable Items?

Bookmark Lists

View all 6 bookmark lists...