Tampereen kaupungin Hatanpään kartanolta 1913 lunastamat maat käsittivät laajan 1459,3 hehtaarin suuruisen alueen. Tämä alue oli paljon suurempi kuin Hatanpäänä tunnettu XXII kaupunginosa ja käsitti mm. nykyiset Viinikan, Nekalan ja Härmälän kaupunginosat.
Rautatien länsipuoliselle, pohjoisessa Viinikanojan ja etelässä Vihiojan rajaamalle osalle Hatanpään kartanon maita muodostettiin XXII kaupunginosa, jolle vahvistettiin asemakaava 1920. Jo aiemmin rautatien läheisille alueelle oli syntynyt lähinnä tehdastontteja.
Ensimmäiset tehtaat Hatanpään alueella olivat Oy Lokomo Ab, Hyppösen kenkätehdas ja J.N. Salmisen nahkatehdas, jotka jo 1915 olivat vuokranneet tontit Hatanpäältä rautatien varresta. Näistä vain pienin eli J.N.Salminen nahkatehdas selvisi ilman omistajanvaihdoksia läpi maailmansotien välisen ajan. Kunnallisneuvos Johan Niklas Salmisen perustama perheyhtiö työllisti Hatanpäällä jo ennen lamaa 130 henkilöä ja samoihin työllisyyslukuihin päästiin nahkatehtaalla jälleen vuonna 1938.
Toinen merkittävä tehdas oli alueelle 1927 perustettu Kauppiaiden pukutehdas, joka kuitenkin talousvaikeuksien vuoksi fuusioitiin jo vuonna 1931 Heikkilä & Kestilä Oy kanssa. Heikkilä & Kestilä oli aikaisemmin keväällä yhdistynyt Vaatetus Oy:n kanssa ja nyt tämän uuden suuryhtiön nimeksi otettiin Yhtyneet Pukutehtaat Oy. Vuonna 1934 yhtiö siirtyi KOP:n haltuun.
Vuonna 1998 Hatanpään valtatie 30 ja Hatanpään valtatie 32 alueella olleet vanhat tehdasrakennukset purettiin alueelle rakennettavan Nokian verkkoyhtiön toimitilojen tieltä. Nykyään kolmen eri rakennuksen muodostamssa toimistokompleksissa sijaitsee usean eri yhtiön toimitiloja.