” - Tää on kuumentunt… olet siä huamant?”
” - Ehä miä ole… kovastkii?”
” - Tää syttyy koht…”
Kotvan kuluttua…
” - Tääl palaa, tuokaa äkkii vett, salpietarmylly o tules!!!”
Vettä kannetaan paikalle miesvoimin…
” - LISÄÄ VETTÄ!!!”
Ja lisää vettä kannetaan, kunnes
” - Ei ehi enää, mänkää kaik ulos ja äkkii, koht pamahtaa!!!”
Ja niin myös tapahtui. (Vaikkakin yllä oleva keskustelu on fiktiivinen.)
Turpaan ruutitehdas toimi Sippolassa (nyk. Kouvola) 20.7.1877–19.5.1890 Summanjoen varrella Turpaan kosken rantamilla ollen Suomen toinen ruutitehdas Seinäjoen tehtaan lisäksi. Tehtaan omisti Turpa Krutbruk Ab – Turpaan Ruutitehdas Oy ja sitä perustamassa, rakentamista valvomassa ja tehtaan ensimmäisenä johtajana toimi, sittemmin Tirvan patruunana ja Suomen vanhimman kaasualan yrityksen Woikoski -yhtiöiden perustajanakin tunnettu Knut August Palmberg (1844–1914).
Ruutitehdas työllisti enimmillään 45 henkeä. Vuosituotto oli keskimäärin 160 tonnia kanuuna-, metsästys- ja porausruutia, josta määrästä 75 % oli aseruutia ja lähes koko tuotanto vietiin Venäjälle. Toimitukset tapahtuivat pääosin Kaipiaisten rautatieaseman ja Haminan sataman kautta. Paikalla oli myös kapearautainen rautatie, joka ylitti maantien, ja sen ura on edelleen heikosti nähtävissä. Hevoskyydillä ruutia kuskattiin myös Suomenlinnaan. Turpaalla Venäjän armeijan sotilaat testasivat ruudin laatua ja ominaisuuksia kahdella tykillä. Tehtaan tulo Turpaalle toi kylään uusia asukkaita, joista osa asettui pysyvästi paikalle. Tehdas toi kylälle työtä myös paikallisille, ja esimerkiksi ruutitynnyrien tekijän kerrotaan olleen paikallisia.
Tehdas tuhoutui räjähdyksenomaisessa tulipalossa 19. toukokuuta 1890. Räjähdys ei vaatinut kuolonuhreja, koska sen kerrotaan sattuneen tehtaan ruokatauon aikana. Myös suurimmat ruutivarastot saatiin pelastettua. Räjähdyksen syyksi kerrotaan seuraavaa: Kaipiaisista tuotiin hevoskyydillä raaka-aineita ja eräältä kuskilta kaatui salpietaritynnyri maantielle. Mies mätti aineen takaisin tynnyriin ja toimitti tavaran perille. Sekaan oli kuitenkin joutunut hiekkaa tieltä, joten salpietarimylly ylikuumeni ja syttyi palamaan. Tulipaloa ei saatu sammumaan, joskaan sitä ei luultavasti uskallettu kovin kauaa yrittääkään, palo levisi ja lopulta ruutivarasto räjähti.
Myöhemmin, räjähdyksen jälkeen, tähän hyvään padottuun koskeen rakennettiin mylly, joka nyt kuitenkin on ollut vuosikymmeniä käyttämättä, mutta on entisöity. Ruutitehtaan alue myllyineen on nykyisin yksityisomistuksessa ja itse tehtaasta on jäljellä Summanjoessa olevat patolaitteet sekä rakennusten raunioita. Summan paperitehtaan, joka suljettiin keväällä 2008, käyttövesi otettiin Summanjoesta, ja StoraEnso säännösteli myös Turpaan padolla veden juoksutusta joessa.
Kätkörasia on 1,2litran Curver-box, jonka löytääksesi sinun ei tarvitse, ETKÄ SAA siirtää mitään, sillä alue on luokiteltu kiinteäksi muinaisjäänteeksi Museoviraston rekistereissä. Alueen omistajalta on kysytty lupa kätkön piilottamiseen. Maasto-olosuhteista johtuen GPS-kuuluvuus alueella ei ole niitä parhaita.
[Description in English]
A traditional cache in Sippola (part of Kouvola, south-east Finland) on a ruined gunpowder plant.The plant operated 1877-1890 and was blewn up in May 1890 in a fire and explosion. There are only ruins left on place, and nowadays it is in private ownership and the owner knows there is a cache (1,2 litres Curver-box). Do NOT move anything during search! The cache is findable without moving anything. The GPS signal, due to the terrain, isn’t always good quality.