Joensuun asutushistoria on hyvin pitkä. Vanhimmat merkit asutuksesta on määritetty kivikauteen asti, ja jokimaisemaa on asutettu tämän jälkeen eri aikakausina nykypäivään asti. Joensuun kivikautiset löydöt sijoittuvat lähinnä joen ja sen lähiympäristöön. Aluella on määritelty muutamia kivikautisia asuinpaikkoja Mutalassa, Pataluodossa, Iiksenvaarassa ja Siihtalassa. Kaupungin ympäristöstä on myös tehty monia irtolöytöjä, jotka pääsääntöisesti ovat olleet kivityökaluja ja keramiikkaa.
Pataluodon asutuspaikalta on löydetty kivi-iskoksia, mitkä kertovat siitä, että paikalla on valmistettu aikoinaan työkaluja. Muutama sata metriä länteen päin (Pala rantakylää - Rannalla kätkön lähellä) on kaivauksissa löydetty lisäksi keramiikkaa, lisää iskoksia, ja painanteita, jotka saattavat liittyä purettuihin rakennuksiin.
Kätköstä
Sitten nykyaikaan. Kätköpaikka on nykyään mäntyvaltaista metsää jossa sijaitsee vanha käytöstä poistettu uimaranta (kovien virtausten takia en suosittele uimista). Ennen paikalla oli tekohiekkaranta, mutta nykyään se on huuhtoutunut miltei kokonaan joen virtoihin. Itse kätkö sijaitsee jokeen laskevan pienen puron rantatörmän yläpäässä. Auton saa pysäköityä lumettomana aikana miltei kätkön viereen. Olisi mukavaa jos kätkössä pyörisi kivisiä vaihtotavaroita.
Näin kertoo museoviraston muinaisjäännösrekisteri:
Pataluodon ranta: "Asuinpaikka sijaitsee Pielisjoen pohjoisrannalla Rantakylässä, missä pienehkö puro laskee jokeen ja missä on yleinen uimaranta. Törmälle, etenkin puron länsipuolelle on ajettu kerros hienoa soraa ilmeisesti viemäritöiden yhteydessä. Tämän vuoksi puron länsipuolelta on vaikea enää havaita selkeästi kvartsi-iskosten levintää ja asuinpaikan laajuutta."
"Rannalla"-katkön lähellä: "Asuinpaikka sijaitsee puistossa, joka rajautuu etelässä Pielisjokeen, pohjoisessa Ranta-Mutalantiehen ja idässä Sorsantiehen. Noin 50 m Pielisjoesta pohjoiseen ja noin 100 m Sorsantien länsipäästä länteen, 80 m mpy korkeuskäyrän kohdalta löytyi inventoinnissa asbestisekoitteista keramiikkaa, pii-iskos, kvartsi-iskos sekä palanutta luuta. Alueella on loivia painanteita, jotka saattavat liittyä paikalta purettuihin rakennuksiin. Puistossa maanpinta oli paikoitellen kulunut polkujen kohdalta ja tällaisesta paikasta löytyivät myös asuinpaikkalöydöt. Maaperä kohteessa on hienoa hiekkaa, ja kasvillisuus on sekametsää."
http://kulttuuriymparisto.nba.fi/