Kotiseutumuseo Traditional Geocache

Ensimmäiset lainajyvästöt on tiettävästi perustettu 1720-luvulla, mutta etenkin 1750-luvulla perustettiin useaan Suomen kuntaan pitäjänmakasiini. Vielä vuonna 1929 on Suomessa ollut yhteensä 446 lainajyvästöä. Ennen autonomian aikaa perustetuista 11 lainajyvästöstä Kiteen jyvästö oli neljänneksi vanhin Kyyrölän, Lopen ja Pöytyän jälkeen.
Lainajyvästö- eli pitäjänmakasiinijärjestelmä on peräisin Ruotsin vallan ajoilta. Isovihan jälkeen maa oli suurelta osin saatettu autioksi ja tarvittiin erityisiä toimenpiteitä viljelyn edistämiseksi. Satovaihteluiden tasaamiseksi ryhdyttiin suunnittelemaan paikallisia lainajyvästöjä eli pitäjänmakasiineja, joiden osakkaita olisivat paikkakunnan tilalliset. Hyvinä aikoina talletettaisiin viljaa yhteisiin makasiineihin ja huonoina vuosina sieltä voisi saada viljaa lainaksi korkoja vastaan. Näin makasiinin peruspääoma kasvaisi jatkuvasti. Voidaan sanoa, että lainajyvästöt olivat maan ensimmäisiä pankkilaitoksia.
Korkeavapaasukuinen Herra Parooni, Kenraali Luutnantti, Maaherra, Ylikomendantti ja Kuninkaallisen Majesteettinsa Miekkatähdistön Suuren Ristin Komentaja Anders Henrik Ramsaij esitti kevättalvella 1773 perustamislupa-anomuksessaan Kustaa III:lle pitäjänmakasiinin perustamista Kiteelle, johon yhteisen kansan toimittamalla keräysellä koottaisiin viljavarasto, josta yhteinen kansa sitten ahtaina aikoina saisi lainata huokealla korolla itselleen viljaa sekä siemeneksi että elintarpeikseen. Anomuksen liitteenä oli yhdistyskirja, jossa oli tarkkaan eritelty makasiinin mitat, sijainti, tarkoitusperät, hallinnointi, taloudelliset ja omistukselliset seikat.
Armollisesti lupa myönnettiin. Lukkari Peninsulanuksen pellon viereen rakennettiin kaksikerrosinen aitta, neljä kyynärää nurkkien välillä, kaksinkertaisella pohjalla, varustettuna kaksinkertaisella lankkuovella, vahvoilla saranoilla, kolmella lukolla ja rautakangella oven yli. Jokaisen talokkaan tuli toimittaa kolmen taalarin sakon uhalla tukki, pituudeltaan 4 1/2 syltä ja paksuudeltaan 10 tuumaa ohuemmasta päästä, 3 syltä pitkä lauta ja kuusi levyä tuohta. Kruununtorppari toi vain tukin ja laudan. Alkupääomaksi jokaisen talollisen tuli toimittaa makasiiniin 8 kappaa viljaa, puolet rukiista, puolet ohraa. Uuden jyvästön esimieheksi pitäjäläiset valitsivat nimismies Eric Andersenin ja apulaisekseen talolliset Måns Pennasen Potoskavaarasta ja Jakob Gröönin Suorlahdesta.
Pitäjän lainajyvästön yleishyödyllisyydestä on hyvänä esimerkkinä kappalaisen virkatalon rakentaminen yhteisillä varoilla. Rakentamiseen lainajyvästön varoja käytettiin vv.1856-57 yht. 224 tynnyriä, 16 kappaa rukiita ja 34 tynnyriä, 19 kappaa ohraa. Vuonna 1850 oli jo käytetty kappalaisen uunin muuraamiseen 4 tynnyriä, 7 kappaa ruista. Noina aikoina vilja oli yleinen "valuutta" ja palkanmaksuväline.
!950-luvun alkupuolella alettiin keskustella jyvästön lakkauttamisesta tarpeettomana ja kalliina ylläpitää. Vuonna -52 tuli kunnanvaltuustossa yksityiseltä taholta ehdotus makaasiinin museoimisesta. Manttaalikunnan omaisuus ja varat sitten siirrettiinkin 1956 perustetulle Kiteen Maanviljelijäin Säätiölle ja siltä 1958 perustetulle Kitee-seuralle, joka vielä tänäkin päivänä - suurin osin talkoovoimin - ylläpitää Kiteen kotiseutumuseota.
Kiteen kotiseutumuseossassa, entisessä viljamakasiinissa, on esillä mm. pontikankeittovälineistöä, maataloustyökaluja, kalastusvälineitä, rajaosasto, sotahistoriallinen osasto ja pesäpallohuone. Museossa on n. 2 500 esinettä.

matalan lumen aikaan(30cm)