Zefanias Kustaanpoika Suutarla (3. joulukuuta 1834 Merimasku–17. joulukuuta 1908 Rymättylä) oli suomalainen valtiopäiväedustaja ja talonpoika.
Suutarlan vanhemmat olivat torppari Kustaa Heikinpoika (Gustaf Henriksson) ja vaimonsa Eeva Loviisa Kaarlentytär (Eva Lovisa Carlsdotter), jotka oli vihitty 16. marraskuuta 1828 Merimaskussa, ja elivät tuolloin Merimaskun Kukolaisten Hevosluodossa. Zefaniaksella oli ainakin 2 veljeä ja 1 sisar, syntyneet Merimaskussa. Zefaniaksen ollessa noin 10-vuotias hänen isänsä vuokrasi Rymättylästä huonokuntoisen talon, jonka kylmässä ja vetoisessa huoneessa Zefanias vilustui, sairastui vakavasti ja joutui olemaan vuodepotilaana ja toipilaana 1½ vuotta. Hänen fysiikkansa ei koskaan kunnolla toipunut sairaudesta.
Zefanias ei koskaan käynyt koulua, ainoastaan 20-päiväisen rippikoulun. Hän tunsi jo lapsena suurta kiinnostusta lukemiseen ja kirjoittamiseen ja opetteli nämä taidot omin päin. Nuorukaisena hän opetteli itse ruotsin kielen, joka kaksikielisyys oli siihen aikaan talonpoikaiston keskuudessa hyvin harvinaista. Zefanias teki maataloustöitä isänsä talossa ja kävi välillä renkinä. 1858 hän avioitui Rymättylän Suutarlan lesken Anna Karolina Nummelinin kanssa. Suutarla oli ratsutila eli rustholli. Stefanias hoiti tarmokkaasti tilaa ja sen viljelyksiä, kunnes lesken lapset aikaisemmasta avioliitosta alkoivat vaatia tilaa itselleen. Suutarlassa ollessaan Zefanias ryhtyi myös laivanvarustajaksi, mutta noin vuonna 1880 laivaosuudet rupesivat tuottamaan tappiota. Zefanias sai ostettua lähes rappiolla olleen Rymättylän Leiklahden ratsutilan ja kunnosti sen, paljolti tilan hyvien metsävarojen avulla. Myöhemmin hän osti Rymättylän Riiaisten Marttalan tilan.