Loukkumäki Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Kätköpurkki sijaitsee tornin rakenteissa ja se on kiinteä, eli sinun tulee varovaisuutta noudattaen hankkiutua purkin luokse logataksesi kätkö. Ilman apuvälineitä ei ole suositeltavaa lähteä matkaan. Tornin lahoja tikkaita ei myöskään ole tarvis käyttää, niitä pitkin ei perille pääse.
Liikennemerkeistä piittaamattomille tiedoksi, että drive-in on mahdollista :)
ENG: cache box is fixed, so you can´t move it. You should get to it very carefully. No need to use wooden ladders.
Loukkumäen kolmiomittaustorni sijaitsee Karkkilan, ja myös koko uudenmaan korkeimmalla paikalla, 174 metriä merenpinnasta.
Suomen 4000 tornista jäljellä enää muutama kymmenen joista tämä on yksi.
Tietoa kolmiomittauksesta:
Mittauksissa käytettävä kolmioverkko koostuu kiintopisteistä, jotka ovat näköyhteyden päässä toisistaan. Tornit siis muodostavat kolmioita.
Aina kun tiedetään yhden kolmion sivun pituus, voidaan muut laskea kulmien avulla ja samalla selvittää seuraavien pisteiden etäisyys ja sijainti. Kiintopisteille on runkomittauksien avulla laskettu koordinaatit, joiden avulla voidaan mitata muita kohteita maastossa.
Kolmiomittauksen avulla voidaan mitata sekä etäisyyksiä että maanpinnan korkeuksia. Menetelmän avulla on saatu selville esimerkiksi Mount Everestin huipun korkeus.
Karkkilassa on tiettävästi ollut ainakin kaksi kolmiomittaustornia, toinen Loukkumäessä ja toinen Mustikaisissa. Yhden paikka on karttojen mukaan sijainnut Ikkalan Kissanhännänmäellä.
Kolmiomittaustornit rakennettiin Maanmittauslaitoksen eli silloisen Geodeettisen laitoksen mittauksia varten. Yleensä rakennustyöstä vastasivat reissumiehet, jotka kulkivat rakennuspuuhissa pitkin maata.
Karkkilan tornit rakennettiin sotien jälkeen.
Loukkumäen tornia varten kaadettiin puita mäen rinteestä ja niitä sitten kärrättiin hevosen kanssa ylös rinnettä. Myöhemmin, kun tornia kunnostettiin – tai itse asiassa rakennettiin uudestaan, sen materiaalina käytettiin painekyllästettyä puuta.
Niillä paikkakunnilla, joissa tornit valmistuivat jo ennen sotia, niitä käytettiin sodan aikana pommikoneiden tähystämiseen. Myöhemminkin armeija on käyttänyt niitä ilmavalvontatehtävissä. Viimeiset tornit valmistuivat vuonna 1986. Sen jälkeen satelliittimittaus alkoi vallata alaa kolmiomittaukselta.
Karttojen laatijat liikkuvat edelleen maastossa tekemässä mittauksia, mutta suurimmat alueet kartoitetaan ilmakuvaamalla.
Tätä nykyä lähes kaikki Suomen 4000 tornista on purettu tai ne ovat lahonneet. Joillakin paikkakunnilla hyväkuntoiset mittaustornit on valjastettu näköalapaikoiksi tai lintubongareiden tähystystorneiksi.
Karkkilan Loukkumäen kolmiomittaustorni on edelleen hyväkuntoinen ja vankkarakenteinen. Tikapuiden alimmat pienat on kuitenkin poistettu, jotta patikkaretkeilijöille ei tulisi houkutusta kiivetä torniin ihailemaan maisemia Uudenmaan korkeimmalta paikalta. Kyseinen torni on ollut myös radioamatöörien toimintapaikkana kymmenisen vuotta sitten.
Kolmiomittauksella tietoa maan muodoista:
Kolmiomittaus on yksi tärkeimmistä maanmittausmenetelmistä, jota on käytetty esimerkiksi Suomen peruskarttojen teossa. Menetelmä kehitettiin Hollannissa 1600-luvulla.
Suomessa on tehty kolme suurempaa kolmiomittausta. Ensimmäisen teki Pierre-Louis Moreau de Maupertuis vuosina 1736-1737 Tornionjokilaaksossa ja osoitti mittauksillaan maapallon olevan navoiltaan litistynyt. 1830-1852 tehtiin Jäämereltä Mustallemerelle kulkenut Struven ketju, jonka avulla tehdyistä mittaustuloksista julkaistiin 1873 Suomen yleiskartta.
Kolmannen aloitti Suomen itsenäistymisen jälkeen Geodeettinen laitos eli Maanmittauslaitos. Viimeisin kolmiomittaustorni rakennettiin Suomessa 1986 ja koko Suomen peruskartoitus saatiin valmiiksi vuotta myöhemmin Stuven ketju.
Struven ketju on yhdeksän maan läpi kulkeva kolmiomittausketju välillä Jäämeri–Mustameri. Ketjun tarkoitus oli selvittää maapallon tarkka koko ja muoto. Se muodostui 258 peruskolmiosta ja 265 peruspisteestä nykyisten Norjan, Ruotsin, Suomen, Venäjän, Viron, Latvian, Liettuan, Valko-Venäjän, Moldovan ja Ukrainan alueella.
Perustamisvaiheessa ketju kulki vain kahden maan eli Venäjän ja Ruotsin alueella. Mittaukset kestivät 40 vuotta, ja ne saatiin päätökseen vuonna 1855.
Additional Hints
(Decrypt)
Abva fngnxnuqrxfnaxlzzragäxnxfv zrgevä zreracvaanfgn wn chexva hyxbaäxöivaxxrwä ibv unxrn invxxn Irvxxbyna fvyynygn.
Bar uhaqerq naq rvtugl gjb zrgref uvtu. Fnzr xvaq bs pbagnvare va Irvxxbyna fvygn.