Hattulan pappilan apupapin papupata Multi-cache

Piilotin tämän jemman kätköilijäurani viisivuotispäivänä. Tämä on viideskymmenes kätköni. Löytöjä ei ole kovin paljoa kertynyt, selvästi alle 500.

Loru saa vikkelään lausuttuna kielen helposti solmuun. Hattulan pappila ei ole kirkonmäellä, mutta varmaan entisellä apupapilla oli papupataa eväänä töissä. Siksi lorusta tuli mukava nimi kätkölle.

Hattulan kirkko

Hattulan uusi kirkko sijaitsee Rahkoilan kylässä. Vanha kirkko on kuuluisa Pyhän Ristin kirkko. Uusi kirkko rakennettiin vuosina 1852-1857 intendentinkonttorissa 1851 laadittujen piirustusten mukaan. Suunnittelusta vastasi intendentti Ernst Bernhard Lohrmann. Rakennustöitä johti tamperelainen E.J. Wennerqvist.

Tornillinen pitkäkirkko on puhtaaksi muurattua punatiiltä. Tiilikoristelu ja suippokärkiset ikkuna-aukot liittävät sen aikakauden uusgoottilaiseen tyylisuuntaan. Kirkkosalin keskilaivaa kattaa puinen holvi. Kellotornin yläosa on kahdeksankulmainen. Kolmiosaisen alttaritaulun on v. 1864 maalannut R. W. Ekman. 27-äänikertaiset urut on uusinut Kangasalan urkurakentamo v. 1991. Kirkko on Vanajaveden maisemassa kauaksi näkyvä maamerkki osana Rahkoilan ja Mierolan kyläkokonaisuuksia.

Olen käynyt kirkossa muistaakseni vain yhden kerran. Panssariprikaatin sotilasvalapäivän jumalanpalvelus oli siellä.

Kirkon tornikellot ovat oikeassa ajassa kaksi kertaa vuorokaudessa. Se on hyvin - monet nykyaikaiset kellot käyvät koko ajan perunoita.

Hautausmaa

Kirkon ympärillä oleva hautausmaa on otettu käyttöön 1860. Tiilinen ruumishuone on vuodelta 1858 ja Wegelius-suvun tiilinen hautakappeli samalta ajalta. Jatkosodan aikaan muodostettiin sankarihautausmaa arkkitehti Veikko Larkaksen suunnitelman mukaan. Hautausmaata laajennettiin 1950- ja 60-luvuilla. Kivimuurin ympäröimä hautausmaa on maisemallisesti vaikuttava, koska sen rinteet laskevat melko jyrkästi Vanajaveden rantaan.

Laamanni George Adolf Wetterhoff ja hänen vaimonsa Sofia ostivat Hattulan Inkalan kartanon vuonna 1855. Heillä oli silloin kymmenvuotias tytär, Fredrika. Myöhemmin Fredrika Wetterhoff opiskeli ulkomailla ja toimi sitten Hämeenlinnassa opettajana ja suomenkielisen tyttökoulun johtajattarena. Vuonna 1885 hän perusti nimeään kantavan ompelu- ja kudontakoulun, ”Työkoulun”, että maaseudun ja työväestön tyttäret saisivat ammatin. Muutaman vuoden kuluttua alkoi opettajakoulutus. Koulun maine levisi Fredrikan aikana yli maan rajojen, ja opiskelijoita oli eri puolilta Eurooppaa. Opiskelussa hyödynnettiin ajan parasta tekniikkaa. Fredrikan edistyksellisyys on ollut ohjenuorana maineikkaan koulun myöhemmissä vaiheissa. Nykyisin oppilaitos on Hämeen Ammattikorkeakoulun toimipiste. Fredrika Wetterhoffin hauta on Hattulan hautuumaalla (reittipiste S1HPAP). Fredrika syntyi ja kuoli samana kuukaudenpäivänä. B on päivä jaettuna viikoilla eli seitsemällä.

Tuntuu, että melkein jokaisen kirkon tienoilla on muistokivi Karjalaan jääneille vainajille. Niin myös Hattulassa. Paadessa on säe: "Siell' kaunis kannel soi, he veisaa virttä uutta, ei koskaan lopu se, ei koskaan vanhene." Monesko säkeistö tämä on virrestä 623? Luku C on säkeistön numero tuplattuna.

Hautausmaalla on toverihauta (reittipiste S2HPAP), jossa lepää sisällissodassa kuolleita punaisia. Hautaan on siirretty niinkin myöhään kuin 1955 tuntemattomia sodan uhreja. Kuinka monta vainajaa silloin haudattiin? Luku on D.

Työmies Lauri Lehtinen oli mukana talvisodassa. Hän oli perheellinen mies, lapsia oli viisi. Lehtinen palveli sotamiehenä 6/JR 15:ssä, joka taisteli mm. kuuluisassa Summassa Viipurin kaakkoispuolella.
Mannerheim-linja murtui 11. helmikuuta 1940. Vastahyökkäys menetetyn pääpuolustuslinjan takaisin-valtaamiseksi alkoi Summassa 13.2. klo 6.30. Suomalaiset etenivät puoleen päivään mennessä muutaman kilometrin, mutta törmäsivät vastassa oleviin vihollisen panssarivaunuihin ja joutuivat vetäytymään. Vastahyökkäys epäonnistui. Sotamies Lehtinen kaatui Summassa 14. helmikuuta 1940. Minkä ikäinen Lauri Lehtinen oli kuollessaan?

Sankarihautausmaalla on maassa kivilaattoja. Kivissä on niiden paikkakuntien nimiä, joissa Hattulan miehet taistelivat talvi- ja jatkosodassa. Kivilaattojen lukumäärä on F.

Kätkön koordinaatit ovat:

Yhtään kiveä ei tarvitse siirtää, eikä saa siirtää.

Hattulan kirkko

Osoite: Kirkkotie 29, Hattula

This cache "Hattulan pappilan apupapin papupata" aka "The bean pot of the curate of Hattula vicarage" is a offset cache near the new church of Hattula. The name of the cache is Finnish tongue-twister.

Cache description is only in Finnish. Please email me if you are coming to Hattula and want to search the cache, I send english translation.