Tampere oli menetetty huhtikuun alussa. Sisällissota alkoi olla hävitty. Punakaartit,
ne mitä oli jäljellä, alkoivat vetäytyä itään. Pääreitti oli
Hämeenlinna – Syrjäntaka – Lammi. Sekin väylä sulkeutui
saksalaisten valloitettua Hämeenlinnan 26.4. Sitten piti mennä
Alvettulan kautta Hauholle ja sieltä Lammin suuntaan.
Alvettulasta päästiin ohi vasta iltapäivällä 27.4, yön ja
aamupäivän kestäneen tulituksen jälkeen. Saksalaiset miehittivät
Syrjäntaan kylän viimeisten Hämeenlinnasta paenneiden tultua läpi.
Toista reittiä Syrjäntaakse pyrkineet punaiset saapuivat kylän
laitamiin illalla 28.4. Ammunta ja taistelu jatkui seuraavaan
aamuun, jolloin tie avautui ja pysyi auki iltaan saakka. Tämän
jälkeen valkoiset ja saksalaiset onnistuivat sulkemaan reitin ja
punaisten jälkijoukko jäi vangiksi.
Yksi sodan tunnetuimpia taisteluja käytiin Syrjäntaan kylässä
28.–29.4. Taistelu muistetaan verisyytensä takia. Yhteenotto
oli myös saksalaisten kannalta hyvin tappiollinen ja kuuluu niihin
harvoihin, jossa punaiset pakottivat vastustajan perääntymään.
Taistossa kaatui noin 300 punaista, ja saksalaisia kuoli tai katosi
noin 90. Punaisten onnistui edetä taistellen, mikä oli varsin
yllättävää ottaen huomioon siihenastiset hyökkäysyritykset. Hauhon
ja Syrjäntaan taistelussa kaatuneiden punaisten keski-ikä oli alle
25 vuotta. He olivat suureksi osaksi Lempäälän rintamalla olleita
joukkoja, jotka olivat pääosin kotoisin Etelä-Hämeestä.
Taisteluissa oli mukana naiskomppania Valkeakoskelta.
Valkeakoski oli kylä Sääksmäen pitäjässä, kosken ympärille
muotoutunut "myllykylä", jossa oli jo teollisuutta. Komppania
muodostui nuorista, 15 – 23-vuotiaista työläisnaisista. Yksi
ainoa tyttö, Martta Siren, pelastui, sillä hän sairastui kuumeeseen
ja poistui yksiköstään pari tuntia ennen sen vangitsemista.
Tuuloksen taistelujen jälkeen
Valkeakosken naiskomppania jäi saksalaisten vangiksi. Seuraavana
päivänä saksalaiset luovuttivat vangit suomalaisille. Neitosia ei
kuitenkaan kuljetettu Valkeakoskelle tai muuhun isompaan taajamaan,
joihin punavankeja koottiin. Heidät vietiin Hauhon Mustilaan
Luopioisten tielle. Naisia pidettiin yö läheisessä Suomaan talon
ladossa. Varhain Vapunpäivän aamuna 1.5.1918 naiset tuotiin
Siikasenkorven suon syrjään ja heidät pantiin kaivamaan hauta - oma
hautansa. Sinne ammuttiin viiden aikaan aamulla 36 Valkeakosken
naiskomppanian naista.
Syrjäntaan läpi murtautunut joukko pääsi Lammin ohi, kun kylää
miehittäneet saksalaiset joukot vetäytyivät. Tie jatkui Koskelle ja
siitä itään päin. Silloin alkoi sekä valkoisia että saksalaisia
olla kaikkien mahdollisten pakoteiden varrella ja lopullinen
antautuminen alkoi 2.5. aamulla. Iltaan mennessä ei suurempia
punaisia aseellisia ryhmiä ollut enää tavattavissa ja sota päättyi
Etelä-Hämeessä.
Suomen sotasurmat 1914-22 -hankkeen mukaan Hauholla sai 1.5.1918
surmansa seuraavat Sääksmäen naiset. He olivat luultavasti mukana
Valkeakosken naiskomppaniassa.
nimi |
ammatti |
syntymäaika |
Halminen, Martta
Lydia |
Sekatyöläinen |
17.2.1900 |
Järvinen, Suoma
Amanda |
|
2.10.1902 |
Karlsson, Maria
Aliina |
|
8.6.1901 |
Kujala, Amanda Agneeta
Miinantytär |
Palvelija |
21.1.1900 |
Lassila, Hilja |
Paperityöläinen |
1902 |
Lehto, Lyydia |
Paperityöläinen |
1902 |
Niemi, Aina
Matilda |
|
23.4.1901 |
Nieminen, Lyydi
Matilda |
|
12.8.1899 |
Nieminen, Aina
Lyydia |
Paperityöläinen |
9.2.1902 |
Nissilä, Josefina |
Paperityöläinen |
26.4.1902 |
Peltonen, Katri |
|
8.10.1896 |
Peltonen, Ester |
|
1.9.1900 |
Rosberg, Alli
Irene |
|
19.1.1903 |
Rosberg, Martta
Ester |
Paperityöläinen |
19.3.1900 |
Rosberg, Naima |
Paperityöläinen |
8.1.1899 |
Saari, Fanny
Matilda |
|
29.7.1897 |
Salminen, Hilda
Johanna |
Palvelija |
16.12.1899 |
Selin, Aino
Vihtoriina |
Paperityöläinen |
26.6.1899 |
Selin, Aune Maria |
Paperityöläinen |
13.4.1901 |
Slag, Agatha
Matilda |
Palvelija |
5.2.1901 |
Suojanen, Sigrid
Maria |
Paperityöläinen |
29.1.1901 |
Vilander, Martta
Matilda |
Paperinlajittelija |
11.3.1900 |
Virtanen, Aina
Amanda |
|
25.10.1900 |
Vuorela, Fanny
Katri |
|
17.8.1899 |
Valkeakosken tehdaskylä menetti väkimäärään suhteutettuna
sisällissodassa kuolleina enemmän kuin mikään muu paikkakunta
Suomessa.
Hauta on ankealla paikalla metsittyvän pellon laidassa. Se on
aidattu paksulla rautaketjulla. Haudalle 1968 pystytetyssä
muistomerkissä on teksti: "KUNNIOITTAAKSEEN
NIIDEN 36 VALKEAKOSKELAISEN 15-23-VUOTIAAN TYÖLÄISNEITOSEN MUISTOA,
JOTKA KANSALAISSODAN UHREINA TÄLLÄ PAIKALLA SURMATTIIN 1.5.1918 JA
TÄHÄN HAUDATTIIN PYSTYTTIVÄT TÄMÄN MUISTOMERKIN VALKEAKOSKEN
TYÖVÄENJÄRJESTÖT 1.5.1968."
Geokätkö on piilotettu 88 vuotta Valkeakosken naiskomppanian
tuhon jälkeen.
This geocache is near the grave of Valkeakoski woman company.
All 36 women were shot at the end of the Finnish Civil War.
Lähteitä, lisätietoja:
Aapo Roselius: Amatöörien sota
Punaiset
muistomerkit
Suomi 80
Tutustu myös seuraaviin geokätköihin:
The Battle of Syrjäntaka
Suosikkikätkö