Itsenäinen Suomi täyttää 100 vuotta vuonna 2017. Tämä kätkösarja on Suomalaisten geokätköilijöiden yhteinen ponnistus, jolla juhlistetaan 100 vuotista itsenäistä Suomea. Sarjan kätköt esittelevät kukin yhden Suomen 100 itsenäisyyden vuosista.
Suomi 100 vuotta 1918 - Suomen lippu
Suomen lippu eli siniristilippu on yksi Suomen kansallissymboleista. Lipussa on valkoisella pohjalla merensininen risti. Siniristilippu vahvistettiin Suomen lipuksi 29. toukokuuta 1918.
Lipusta on käyttötarkoitukseltaan kolme eri tyyppiä: kansallislippu eli tavallinen siniristilippu, suorakaiteinen valtiolippu ja kielekkeinen valtiolippu. Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi. Kansallislippu toimii myös suomalaisen aluksen kansallisuustunnuksena.
Suomen lipussa on sininen risti valkoisella pohjalla. Ristikuvio pohjautuu pohjoismaiseen ristilippuun ja viestii pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta ja sitoutumisesta pohjoismaiseen perinteeseen. Lipulla ei ole virallista tunnustuksellista selitystä, mutta risti on kristillinen symboli ja joillekin Suomen lipun risti symboloi kristinuskoa.
Suomen lipun sininen ja valkoinen väri edustavat monille lunta ja Suomen lukuisia vesistöjä. Ensimmäisenä tätä värien symboliikkaa toi julkisuudessa esille Zachris Topelius ajaessaan siniristilipun käyttöönottoa Suomen lipuksi 1800-luvun puolivälissä. Ensimmäisen kerran Topelius esitti sinistä ja valkoista Suomen väreiksi vuonna 1854 ilmestyneessä sadussaan Linnake Suomen puolustus, joka ilmestyi lastenlehdessä nimeltä Eos. Sadussa poikien lumisodan kenraali sanoo sinivalkoista lippua pystyttäessään, "Minä sanon teille että valkoinen ja sininen ovat Suomen värit – valkoinen talviemme lumen ja sininen sinisten järviemme vuoksi". Topelius jatkoi sinivalkoisten värien puolustamista ja leijonalipun punakeltaisten värien voimakasta vastustamista 1860-luvun lippukeskustelussa. Historiantutkija Matti Klingen mukaan lojalisti Topelius kannatti sinivalkoisia värejä mahdollisesti siksi, että Venäjän keisarikunnan laivaston lippuna oli siniristilippu. Sen vino risti oli pyhän Andreaksen risti, ja siniseen ristiin naulittu pyhimys oli erityisesti hallitsijahuoneeseen liittyvän Andreaksen ritarikunnan tunnus.
Kansallislippu
Kansallislippu on suorakaiteen muotoinen ja sen mittasuhteet ovat:
korkeus 11 mittayksikköä
leveys 18
ristin sakaran leveys 3
kenttien korkeus 4
tangonpuoleisten kenttien pituus 5
ulompien kenttien pituus 10.
Pystysuunnassa kansallislippu siis jakautuu suhteessa 4:3:4 ja vaakasuunnassa 5:3:10.
Valtiolippu
Suorakaiteinen
Suorakaiteinen valtiolippu on muuten samanlainen kuin kansallislippu, mutta ristin sakaroiden
leikkauskohdassa on Suomen vaakuna neliönmuotoisella pohjalla. Vaakunan punaisen pohjan ja lipun
sinisen ristin välissä on ohut keltainen reunus, jonka leveys on 1/40 ristin sakaran leveydestä (eli 3/40 mittayksikköä).
Suorakaiteista valtiolippua käyttävät Suomen lipusta annetun lain viidennen pykälän mukaan eduskunta, ministeriöt, ministeriöiden alaiset keskushallinnon virastot ja niihin verrattavat virastot ja laitokset (myös poliisin valtakunnalliset yksiköt ja poliisilaitokset), korkein oikeus, korkein hallinto-oikeus,
hovioikeudet, aluehallintovirastot, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ulkomailla olevat
diplomaattiset tai niihin rinnastettavat edustustot ja lähetettyjen konsulien johtamat konsuliedustustot,
Suomen Pankki, Kansaneläkelaitos, Suomen Akatemia, julkisoikeudelliset yliopistot, rajavartiolaitos sekä
valtion alukset.
Kielekkeinen
Kielekkeinen valtiolippu on yhtä mittayksikköä pidempi kuin suorakaiteinen valtiolippu. Sen ulompien
kenttien pituus on 6 ja kielekkeiden pituus 5 mittayksikköä. Kielekkeinen valtiolippu siis jakaantuu
pystysuunnassa suhteessa 4:3:4 ja vaakasuunnassa 5:3:6:5. Kielekkeistä valtiolippua käyttävät
puolustusvoimien esikunnat, joukko-osastot, laitokset ja alukset.
Xägxöa pnzbffn byrin yvcch rv byr ivenyyvara, zhggn xhvaavbvgn xhvgraxva xhva byvfv.