Ilmajoen työlaitos, jota kutsuttiin myös naisvankilaksi, oli Ilmajoella 1937–1972 toiminut naisille tarkoitettu valtion työlaitos. Naiset lähetettiin laitokseen irtolaislain nojalla. Suuri osa heistä oli prostituoituja lähinnä etelän kaupungeista.
Paikalla sijaitsi alun perin Tuomikylän suoviljelyn koeasema. Asemalle perustettiin 1913 vankila. Se lakkautettiin 1932. Naisten työlaitos perustettiin samoihin tiloihin kesällä 1937.
Laitoksen rakennukset sijaitsivat molemmin puolin kantatie 67:ää ja Seinäjoki-Kaskinen rautatietä. Tien itäpuolella sijaitsivat maatalousrakennukset, asuinrakennukset taas tien ja radan länsipuolella. Siellä sijaitsi myös pienehkö piikkilangalla aidattu alue, joka sisälsi työlaitosvankien asuinhuoneet, ruokalan, putkat ja sairaalan. Henkilökunnan asunnot olivat aitauksen ulkopuolella.
Naiset työskentelivät maatalouden piirissä. Laitoksella oli mm. sikala ja navetta sekä runsaasti peltoja. Erään entisen yövalvojan mukaan laitoksessa asui 135–150 naista, pääosin 25-vuotiaita ja sitä vanhempia. Heistä suurin osa pidätettiin etelän kaupungeissa. Myös Saimaan kanavatyömaalta pidätettiin sinne työskentelemään tulleita naisia. Useimmilla naisilla oli alkoholiongelma, myös rikollisia oli mukana. Karkumatkat olivat yleisiä.
Lähde: Wikipedia