GC4F2QJ Karpalosuo (Unknown Cache) in Finland created by Pek47ka

GC4F2QJ ▼

A cache by Pek47ka Message this owner

Hidden : 8/20/2013

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Helppo mysteeri paikkakuntalaisille ja vihjeen kanssa muillekkin.

On tällä hetkellä ainoa D1/T3.5 mysteeri Suomessa.

Myöhemmin on julkaistu muitakin D1/T3.5 mystejä Suomessa ja nyt on tilanne:

Piilotettu - Julkaistu - Löytöjä 20.3.2016
20/08/2013 - 20/08/2013 - 145 - Karpalosuo
04/02/2015 - 04/02/2015 - 121 - 1:sen päättäri
20/09/2015 - 20/09/2015 - 073 - Vaakunan risteys
13/06/2015 - 25/08/2015 - 047 - PM21: Mysteerilinnut?
08/01/2016 - 10/01/2016 - 027 - Palonkallio #10

KARPALO Vaccinium oxycoccos, V. microcarpum

Tuntomerkit:
Isokarpalo on 10–80 cm pitkä, suikertava ja maanmyötäinen varpu. Talvehtivat lehdet ovat 6–15 mm pitkiä, soikeita tai suippoja, päältä kiiltävän vihreitä ja alta valkoisia. Vaaleanpunaiset kukat ovat haarojen kärjissä joko pareittain tai useita yhdessä. Isokarpalon kukinta-aikaa on kesä-heinäkuu. Marja on pallomainen, 10–15 mm leveä tai pisaramaisesti kärkeen tai tyveen päin levenevä. Marja on väriltään punainen tai tumman sinipunainen ja maultaan hapan.

Pikkukarpalo on isokarpaloa hennompi, 10–30 cm pitkä, suikertava ja maanmyötäinen varpu. Lehdet ovat talvehtivia, 3–8 mm pitkiä ja kolmiomaisen puikeita. Pikkukarpalon kukat asettuvat varpuun yksittäin ja tummanpunaiset kukat kukkivat kesä-heinäkuussa. Marjat ovat isokarpaloon verrattuna paljon pienemmät. Marjat ovat pisaran muotoisia, väriltään punaisia tai mustanpunaisia ja maultaan mietoja.

Kasvupaikat: Pikkukarpaloa tavataan yleisemmin Pohjois-Suomessa. Isokarpalo kasvaa koko Suomessa lukuun ottamatta pohjoisinta Lappia. Isokarpalo kasvaa niukkaravinteisilla, valoisilla nevoilla ja rämeillä. Pikkukarpalo kasvaa vastaavasti kuivemmalla maaperällä kuin isokarpalo. Karpalon kasvupaikat ovat vähentyneet viime vuosina soiden kuivaamisen ja turpeennoston vuoksi.

SUO

Suo on kasviyhdyskunta, jonka kasvien jäännöksistä muodostuu suoturvetta. Geologiassa suo määritellään suokasvien maatumisesta muodostuneeksi turvekerrostumaksi, jonka paksuus on yli 30 senttimetriä ja tuhkapitoisuus alle 40 %. Biologisen suomääritelmän mukaan suo on sellainen maastokuvio, jossa kivennäismaata peittävä orgaaninen maalajikerros on turvetta tai jonka aluskasvillisuudesta 75 % on turvetta. Kolmen neljäsosan vaatimus perustuu A. K. Cajanderin metsätyyppioppiin, joka on pitkään ollut Suomen metsä- ja myös suoluokittelun perustana. Metsätieteellisiä soita puolestaan ovat geologiset suot ja biologiset soistumat, mutta myös alle 20 hehtaarin laajuiset suot.

Suo kasvaa paksuutta joitakin millimetrejä vuodessa. Suomessa paksuuskasvu on useimmiten noin 0,5 mm vuodessa, tosin vaihteluväli on 0,2–4,0 mm. Turvetta syntyy eniten pohjoisilla alueilla, koska hajoaminen on hitaampaa kylmissä ja kosteissa ympäristöissä. Turpeessa on hajoamistilassa olevien kasvijäännösten rakenne suureksi osaksi säilynyt. Niistä voidaan usein määritellä, mihin kasvisukuun tai jopa -lajiin ne kuuluvat. Soita muodostuu vesien umpeenkasvamisen, tulvamaiden ja tulvattoman metsämaan soistumisen sekä merenrannikoilla maankohoamisen seurauksena. Suot ovat biodiversiteetiltään rikkaita ekosysteemejä ja monesti suosittuja retkeilyalueita.

Kannattaa kokeilla checkeriä oikeilla arvoilla, niin saat hyvät lähestymisohjeet.

Purkki on muutaman metrin korkeudessa ja sinne on kiivettävä. Männyssä on hyvät oksat alhaalta saakka, joten sitä varten ei tikkaita tarvitse paikalle raahata.