Viherpeippo (Carduelis chloris)
Viherpeippo on peippoihin kuuluva lintu.
Koko ja ulkonäkö
Viherpeipon pituus on noin 14–16 cm ja paino 25–32 grammaa. Koiras on naarasta suurempi. Viherpeippo on väritykseltään kellanvihreä rinnasta ja sen selkäpuoli on harmaan vihreä. Siivissä on keltainen kuvio, joka muodostuu käsisulkien tyviosien värityksestä. Myös pyrstösulkien tyviosat ovat keltaiset. Koiras on naarasta huomattavasti kirkasvärisempi. Jotkut naaraat ovat melko harmaita ja keltaiset kuviot ovat pienialaisia. Mutta välttämättä sukupuolia ei erota pelkän värityksen perusteella. Nokka on korkea kekonokka. Jalat ovat tumman punertavat. Lentää vauhdikkaasti ja suoraviivaisesti. Ääni ”djyp-djyp”, varoittaa käheällä ”tsuii”-äänellä. Laulu koostuu erilaisista pulputuksista ja vihellyksistä sekä järripeippomaisesta ryystävästä äänestä. Pesimäajan ulkopuolella liikkuu parvissa, joissa saattaa olla satoja yksilöitä. Vanhin suomalainen rengastettu viherpeippo on ollut 8 vuotta ja 8 kuukautta vanha.
Levinneisyys
Eurooppa sekä Pohjois-Afrikka ja Aasian läntiset osat. Viherpeippo on yleinen Etelä- ja Keski-Suomessa. Pohjoisempana se elelee lähinnä suuremmissa taajamissa. Lajin kannaksi arvioidaan noin 120 000 paria. Suurin osa viherpeipoistamme muuttaa talveksi Ruotsiin, Tanskaan, Baltian maihin, Puolaan ja Saksaan. Syysmuutto tapahtuu pääasiassa lokakuussa, mutta ravintotilanteen mukaan se saattaa jatkua joulu–tammikuulle saakka. Kevätmuutto on maalis–huhtikuussa. Talvehtivat viherpeipot pysyttelevät taajamissa lintulautojen ja rikkaruohostojen ääressä.
Lisääntyminen
Viherpeipon pesä on tavallisesti katajassa tai kuusessa, tuskin koskaan lehtipuussa. Katajassa se on 1–5 m korkealla, kuusessa se voi olla aivan latvassa, jopa 20 m:n korkeudella. Naaras munii 4–7, tavallisesti 5, vaaleaa, pilkullista munaa maaliskuun puolivälistä alkaen. Poikaset kuoriutuvat noin 13 vuorokauden hautomisen jälkeen. Vain naaras hautoo, mutta molemmat puolisot osallistuvat poikasten ruokintaan. Poikaset lähtevät pesästä 14–16 vrk:n ikäisinä. Viherpeippo pesii tavallisesti kahdesti, joskus kolmasti pesimäkauden aikana.
Ravinto
Viherpeippo käyttää ravintonaan erilaisia siemeniä ja jyviä, joita se käsittelee tarkoitukseen sopivalla vahvalla nokalla. Poikaset saavat kuitenkin ravinnokseen myös jonkin verran hyönteisiä ja niiden toukkia. Myös aikuiset viherpeipot syövät hyönteisiä ja lisäravinnoksi erilaisia silmuja. Syksyllä viherpeipot syövät myös pihlajanmarjoja, tosin ainoastaan siemenen. Ruusunmarjat ovat erityisen haluttuja aina vuodenvaihteeseen saakka. Talvisilla lintulaudoilla ne syövät auringonkukan-, hirssin- ja hampunsiemeniä sekä maapähkinöitä mieluiten hieman rouhittuina.
Lähde: Wikipedia
Metsoreitti kätkösarja
Tämä kätkö on osa Metsoreitti -kätkösarjaa. Reitti muodostaa yhtenäisen geopolun Ampujien majalta Peurunkaan ja esittelee Laukaan kunnan vapaa-aikatoimen ylläpitämän koko kunnan halki kulkevan ulkoilureitin.
Kätkösarjan kätköt esittelevät myös Laukaassa esiintyviä lintulajeja, joita voit yrittää bongata matkanvarrelta.
Lisää tietoa aiheesta löydät reitin ensimmäisen kätkön kätkökuvauksesta http://coord.info/GC4A48P