GC3Y5C3 quadringenti Betulae in litore ? (Unknown Cache) in Finland created by Maitomies

This cache has been archived.

Maitomies: Eipä tätä enään elvytellä. aikansa kutakin.
arkistoon ja haen roskat pois. kolikon kohtalo harmittaa pirusti [:(]

GC3Y5C3 ▼

A cache by Maitomies Message this owner

Hidden : 10/6/2012

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: regular (regular)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Koivuinen perusmysti.

Jemmaus virstanpylväiden ja vuosipäivien saavuttamisen ilosta.

Koivut (Betula) on kasvisuku, johon kuuluu noin 120 lajia pohjoisen pallonpuoliskon lauhkean vyöhykkeen puita ja pensaita. Ne ovat kesävihantia, tuulipölytteisiä ja yksikotisia. Lehdet ovat oksilla kierteisesti ja ne ovat yleensä ehytreunaisia, mutta joskus liuskaisia. Emi- ja hedenorkot ovat samassa puussa. Eminorkot ovat hedenorkkoja pienempiä ja kukkiessaan pystyjä. Hedenorkot ovat pitkiä ja riippuvia. Lenninsiivelliset siemenet varisevat syksyllä, ja ne kulkeutuvat tuulen mukana pitkiäkin matkoja. Koivujen runkoa ja oksia verhoaa helposti kuoriutuva tai hilseilevä, usein valkoinen ja mustaviiruinen kuori eli tuohi.

Koivut ovat Suomen lehtipuista yleisimpiä, ja hies- ja rauduskoivut ovat Suomen kylmässä ilmastossa jopa osittain kilpailukykyisiä Suomen metsiä dominoivalle kuuselle. Koivuja kasvaakin havumetsävyöhykkeellä sekaisin havupuiden kanssa, mikä tekee niistä merkittävän lehtipuuryhmän. Suomen kotoisista koivulajeista hies- ja rauduskoivua tavataan lähes koko Euroopassa Välimeren seutuja ja idän aroa lukuun ottamatta. Tunturikoivu on sen sijaan rajoittunut Lappiin, ja vaivaiskoivua ei juuri kasva Baltian maiden eteläpuolella. Rauduskoivu pitää kuivemmasta maaperästä kuin kosteampaa maaperää arvostava hieskoivu. Vaivaiskoivu on Lapissa joka paikan kasvi, Etelä-Suomessa vain rehevien turvesoiden asukas.

Koivujen lehteentulo ja samanaikaisesti tapahtuva kukinta ovat merkittävät tapahtumat Suomen luonnossa keväällä. Koivujen lehteentulo tapahtuu etelämpänä Euroopassa Suomea aikaisemmin, esimerkiksi Englannissa ja Pohjois-Ranskassa jo usein maaliskuun lopulla, Pohjois-Saksassa huhtikuun alussa ja Baltian maissa huhtikuun lopulla. Suomessakin koivujen lehteentulo noudattaa etelä-pohjoissuuntaista kaavaa. Hiirenkorvat ilmestyvät ensimmäisiin lounaissuomalaisiin hies- ja rauduskoivuihin usein jo pari päivää ennen vappua. Keski-Suomessakin ne saapuvat hiirenkorvalle toukokuun alkupuolella ja Oulussakin toukokuun puolessa välissä. Pohjois-Lapin tunturikoivut tulevat lehteen vasta kesäkuun alussa.

Koivuallergia on elimistön reagoimista negatiivisesti koivun siitepölyyn. Koivuallergiakausi alkaa Etelä-Suomessa jo huhtikuun puolessa välissä, kun Viron ja muiden Baltian maiden koivut kukkivat, ja siitepölyä kantautuu lounais- ja etelätuulten mukana eteläiseen Suomeen.

Koivuista otetaan mahlaa, josta tehdään juomia maun ja terveysvaikutusten vuoksi. Lehtiä käytetään teehen ja salaatteihin, ja niillä voi myös värjätä lankoja. Salaattiin käytettävien lehtien on hyvä olla nuoria, joten niiden paras keräysaika on touko-kesäkuu. Koivun oksista tehdään saunavihtoja, ja tuohesta on aiemmin tehty kontteja, mämmivasuja ja muita tarvekaluja. Koivua käytetään huonekalupuuna ja sellun valmistukseen. Koivusta eristetään myös koivusokeria eli ksylitolia.

Ksylitoli on sokerialkoholi, jota käytetään makeutusaineena. Sen raaka-ainetta esiintyy mm. koivussa, maississa ja pyökissä. Ksylitolin käytön on useissa laajoissa tutkimuksissa todettu edistävän hammasterveyttä. Ksylitoli on makeudeltaan lähellä sakkaroosia ja sillä on viileän raikas jälkimaku. Ksylitoli kuuluu polyoleihin, eli sokerialkoholeihin. Ksylitoli eroaa kuitenkin sorbitolista ja mannitolista, koska kuuden hiiliatomin sijaan sen kemiallinen rakenne muodostuu viidestä hiiliatomista. Kariesta aiheuttavat bakteerit eivät siksi pysty tehokkaasti käyttämään sitä ravintonaan.

Ksylitolia on luonnossa pieniä määriä mm. marjoissa ja hedelmissä. Myös ihmisen elimistö tuottaa sitä aineenvaihduntatuotteena. Ksylitolia voidaan valmistaa teollisesti muun muassa koivun kuidusta, maissista ja pyökistä. Teollinen ksylitoli valmistetaan pelkistämällä lehtipuiden kuten koivun sisältämästä ksylaanista saatua ksyloosia. Ksylitolista käytetään myös nimitystä koivusokeri, joka viittaa aineen alkuperään ja käyttötarkoitukseen, mutta kemiallisesti kyseessä on moniarvoinen sokerialkoholi, ei sokeri.

Ksylitoli, kuten muutkin sokerialkoholit, imeytyy ruoansulatuskanavassa epätäydellisesti, joten runsaalla ksylitolin käytöllä voi olla laksatiivisia vaikutuksia. Ksylitoli on hyväksytty EU:n alueella elintarvikkeiden lisäaineeksi.

Jukka Koivu (s. 28. huhtikuuta 1953 Turku) on suomalainen jääkiekkovalmentaja. Koivu on valmentanut useita TPS:n eri juniorijoukkueita ja tunnetaankin parhaimmin Vladimir Jursinovin aisaparina 1990-luvulta. Jursinovin kanssa Koivu onnistui jalostamaan monta nuorta pelaajaa maailmalle ja tekikin TPS:n junioritoiminnan erittäin tunnetuksi maailmalla. Päävalmentajana SM-liigassa Koivu on toiminut TPS:n (2003-2005) sekä Rauman Lukon päävalmentajana osan kaudesta 2005-2006 (kevät 2006). Jukka Koivun kaksi nuorinta poikaa pelaavat NHL:ssa.

ja tähän wikipediapläjäyksen perään se tärkein, eli

kätkö löytyy koordinaateista:

N 61° 03. (Ksylitolin E koodi - 382)
E 024° 24. (Saku Koivun varausnumero NHL:ään + 577)

Laskujen oikeellisuuden voi tarkistaa siitä että kätköpaikan läheisyydessä ja ainakin matkalla sinne ja takaisin on nähtävissä jos ei nyt ihan tarkalleen neljääsataa koivua niin ainakin monta. Jos viitseliäisyyttä riittää niin saa nekin laskea

personal notes, aka jaadajaada:

Kätkö on piilotettu juhlistamaan 400. kätkölöytöäni,
ja samalla ensimmäistä vuottani geokätköilyn parissa.
ensimmäisen kätköni löysin 14.10.2011 ja
"Quadringenti" kätkölöytöni oli hauska
mysti Yksin pimeässä päivämäärällä 8.10.2012,
ja 8.10. Tulee vuosittain vanhennuttuakin.

Tässä nyt vaihteeksi ihan vähän laskettavaakin
että ei profiloiduta pelkästään perus-tradien lätkijäksi.
Profiilistani on luettavissa enemmän tunnelmia kätköilyurani tiimoilta.