Hämeentien merkkipaalu Mystery Cache
Bray 69: Valitettavasti alue kätkön ympärillä muuttunut ratkaisevan paljon ja kätkön jatkamiselle ei ole enää perusteita. Kiitos kaikille kätkölllä kävijöille.
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(micro)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Mysteerikätkö vanhan Hämeentien liepeillä Tuusulassa. Annetuissa koordinaateissa on vanha Hämeentiensuu, mutta sieltä ei löydy kätköä. Tehtävänäsi on 1) paikallistaa nykyiselle Hämeentielle näkyvä merkkipaalu (valokuva merkkipaalusta liitteenä) ja 2) mennä merkkipaalun luo sekä 3) vähentää pylväässä oleva luku (+7)pylvään sijainnin leveyspiirien minuuttien desimaaleista. (N-koordinaattien kolmesta viimeisestä arvosta) ja lopuksi 4) köpötellä kätköpurkille loggausta varten.
Huom. Purkin paikka on hieman muuttunut (25.5.2014) alueen metsätöiden vuoksi. Loppupurkki on kuitenkin edelleen merkkipaalun läheisyydessä.
Tämä merkkipaalu, joka nykyisellä tiedolla on vanha rajapaalu tilojen välillä, juhlistakoon samalla kätköntekijän saavuttamaa 2000 löydön määrää. Onnittelut myös muille viime aikoina merkkipaaluja saavuttaneille. Loggauksissa olisikin kiva kuulla millaisia merkkipaaluja kanssakätköilijät ovat viime aikoina saavuttaneet.
Tuusulan (entinen Thusby) maanteistä Hämeentie on historiallisesti merkittävin. Hämäläiset ovat jo varhain käyttäneet Hämeenlinnan seudulta Janakkalan kautta Vantaanjokisuulle vienyttä jokivarsilinjaa rannikkotienään. Reitistä on mainintoja asiakirjoissa 1400- luvun alusta lähtien. Tuusulan Antinsilta mainitaan 1500- luvun puolivälissä ja Hämeentiensuu Rusutjärven rajalla vuonna 1584. Rusutjärven pohjoispuolelta Nurmijärven rajalle johtava vanha Hämeentie on pisin yhtenäinen osuus Hämeentietä, joka Tuusulassa on jäljellä. Tie kulkee Tuusulan etelärajalta Hyrylään sekä Rusutjärven ja Tuusulanjärven välistä edelleen Nukariin. Tie ei ole noudattanut asuttuja seutuja ja jokilaaksoja, joita se sivuaa vain Hyrylän ja Hyökkälän välissä. Sen sijaan se on kulkenut kankailla ja hiekkanummilla, jotka olivat muinoin otollisinta, helpommin rakennettavaa ja ylläpidettävää tiemaastoa. Gäsgifvars oli 1600- luvulta lähtien aina 1800- luvulle Hyrylässä toiminut kievari, joka tarjosi tiellä liikkuviille yösijaa ja ruokaa matkan varrella.
Lähde: Tuusulan kunnan julkaisu: Kulttuurimaisema ja rakennettu ympäristö. Mikko Härö.
Additional Hints
(Decrypt)
xägxö: rv znnaenwnffn...