Linnasmäen muinaislinna Traditional Geocache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(small)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Briefly in English: The cache is a part of the Archaeology for beginners cache series which presents a few ancient relics in Raisio. On the hill on the opposite shore of this particular cache there may have been an ancient castle. Be aware it's not allowed to dig or explore archaeological finds by yourself.
Rautakaudella rakennettiin asutuksen turvaksi mäkilinnoja ilmeisesti lännestä suunnanneen uhkan vuoksi. Monet merkit viittaavat Uppsalan muinaiskuninkaiden sotilaalliseen aktiivisuuteen, ja Suomeen suunnatuista sotaretkistä onkin löydetty mainintoja ruotsalaisissa saagoissa sekä 1000-luvun riimukivissä. Korkealla sijainneet linnat muodostivat muiden vartiointipaikkojen kanssa yhteisen hälytysjärjestelmän, joka ilmoitti vihollislaivojen lähestymisestä merkkitulin. On arveltu, että Varsinais-Suomen jokilaaksojen asutus säilyi tämän hälytysjärjestelmän ansiosta, koska yllätyshyökkäysten mahdollisuus pieneni.
Mäkilinna on yleensä sijainnut vaikeakulkuisella ja jyrkkärinteiselllä mäellä tai kalliolla, jonka loivemmat rinteet on varustettu kivi- tai maavallein. Rinteet ovat ilmeisesti olleet paljaat, jotta vihollisen lähestymistä pystyttiin helposti seuraamaan, ja talvella ne voitiin jäädyttää liukkaiksi. Linnaan kulku oli mahdollista vain vallin läpi johtaneen portin tai solan kautta, Linnasmäellä pohjoisesta.
Mäkilinnoissa ei yleensä asuttu jatkuvasti, mutta ne sijaitsivat usein aivan asutuksen tuntumassa, jolloin väki pääsi niihin tarpeen tullen nopeasti suojaan ja puolustusasemiin. Linnan rakentaminen ja hälytysjärjestelmän ylläpitäminen on vaatinut runsaasti voimavaroja ja yhteistyötä muinaispitäjien kaltaisten yhteisöjen kesken, joita on kehittynyt jo rautakaudella. Raisionjokilaakso Rusko mukaanlukien on ilmeisesti ollut yksi niistä, sillä muinaislinnan lisäksi sillä näyttäisi olevan muitakin muinaispitäjän piirteitä: yhteinen käräjäpaikka Metsäkylässä ja kulttipaikka Hiisi Ruskon Merttelässä.
Vaikka Linnasmäen alueelta ei ole löytynyt puolustusrakennelmien jäännöksiä, jo 1720-luvun kartoista löytynyt nimi ja sijainti rautakautisen asutuksen keskellä viittaavat paikalla olleen muinaislinnan. Tutkija Matti Bergström onkin päätellyt maastonmuotojen perusteella alueen jakaantuneen esi- ja päälinnaksi, jonka koillispuolella on voitu pitää satamapaikkaakin. Alueen etelärinteeltä on löydetty merkkejä viikinkiajan asuinpaikasta tai polttokalmistosta sekä Ruotsin vallan aikaisia hopearahoja, tykinkuulia ja puuarkuissa haudattuja vainajia, jotka tarkoittanevat Linnasmäellä olleen vielä historiallisenkin ajan puolustuksellista merkitystä.
Koska Linnasmäki on nykyisin yksityisaluetta, ei muinaislinnan sijaintipaikkaan pääse tutustumaan reittipistettä lähemmäksi. Alueesta saa melko hyvän kokonaiskäsityksen Raisionjoen vastarannaltakin, vaikka mäen jyrkät rinteet kätkeytyvätkin tätä nykyä metsän alle. Reittipisteistä löytyy muitakin Ihalan kaupunginosan muinaismuistokohteita, mutta niissä ei ole välttämätöntä poiketa kätköä etsittäessä.
ARKEOLOGIAA ALOITTELIJOILLE -KÄTKÖSARJA
Ota kätköjä etsiessäsi huomioon, että muinaismuistokohteet ovat lailla rauhoitettuja, eikä niitä saa kaivaa tai tutkia omin päin. Jokaisessa sarjan kätkössä on vihje, joka kannattaa ottaa talteen.
Kyläklemelän muinaisjäännösalue - Linnasmäen muinaislinna - Metsänväen mailla - Papinkallion muinaisjäännösryhmät - Pappilanmäen polttokenttäkalmisto - Tuomalan aarrekätkö
Lähteet:
Brusila, Heljä: Muinaisesta Raisiosta (1992)
Muinaisjäännökset Suomessa (2012)
Näränen, Jari & Heikkinen, Titta: Vuosituhansien taa - Raision esihistorian pääpiirteet (2000)
Additional Hints
(No hints available.)