Metsänväen mailla Multi-cache
-
Difficulty:
-
-
Terrain:
-
Size: 
(other)
Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions
in our disclaimer.
Briefly in English: The cache is a part of the Archaeology for beginners cache series which presents a few ancient relics in Raisio. This particular multi cache is about Finnish mythology and it's findable even if you don't understand Finnish. Be aware it's not allowed to dig or explore archaeological finds by yourself.
Uskallatko lähteä tutustumaan metsänväkeen? Entisaikojen ihmiset uskoivat että kaikilla luonnon osilla – niin vedessä, metsässä, ilmassa kuin vuorten uumenissakin - oli omat haltijansa, joita kunnioitettiin ja joilta pyydettiin apua tarvittaessa. Useimmiten haltijat elelivät etäällä ihmisistä, joita ne kohtasivat joko satunnaisesti toimitellessaan omia askareitaan tai silloin, kun ihmiset pyysivät haltijoilta jotakin mieluista tai tarpeellista ja antoivat myös vastalahjan. Koska haltijat eivät viihdy kaupunkien melussa, ovat ne nykyisin joutuneet vetäytymään asumattomien metsien uumeniin, ja vaikka niistä harvoin enää puhutaan, saatat luonnossa liikkuessasi törmätä niihin, mikäli olet oikein tarkkana…
Ukko ylijumala oli muinaisten suomalaisten tärkein haltija, joka sai aikaan sateen, mikä mahdollisti maanviljelyn. Ukon tärkein työ oli tarkkailla taivaalta maailmaa ja ryhtyä tarpeen tullen toimeen. Vielä nykyäänkin voi ukonilmalla ajatella Ukon ajelevan kärryillään pitkin taivaankannen kivistä tietä ja salamoiden suhahdellessa tämän sivaltelevan kipunoita piiskallaan. Kun Ukko viimein pääsee pahanilmanpuuskastaan, nousee taivaalle sateenkaari, jonka päässä asuva koreanvärinen olento imee vedet takaisin taivaalle vain syöstäkseen ne myöhemmin takaisin.
Tapion vastuulla on metsän eläimistä ja riistasta huolehtiminen, mutta hän toimii myös metsänhoitajana ja puiden siementen kylväjänä. Merkki metsän itsevaltiaan paikallaolosta voi olla puiden latvoissa ujeltava tuuli, Tapion tapana kun on puhdistaa puut kuivuneista oksista ja levittää siemenet uutta puustoa varten. Tapio saattaa ilmestyä metsämiesten leirinuotioille ja hän mielellään auttaakin heitä pyyntiretkillään. Tapion puoliso Mielikki puolestaan osaa parantaa ansoihin jääneet käpälät ja tassut, pesästä pudonneet linnunpoikaset tai metsokukkojen haavat taisteluiden jäljiltä. Mielikiltä löytyy rohdot myös ihmisten vaivoihin, jos joku keksii häneltä niitä pyytää.
Kulkijan on syytä olla tietoinen myös metsänpeiton vaaroista, sillä se jos mikä saa kompassinneulan pyörimään vinhasti ympyrää ja kulkijan eksymään - minullekin on täällä käynyt niin! Suuttuneet haltijat kun saattavat lumota ei-toivotun vieraan ja johdattaa tämän metsänpeittoon, jossa metsä ikään kuin kietoutuu peiton tavoin ihmisen tai kotieläimen päälle. Silloin jää kiertämään kehää eikä löydä takaisin kotiin vaikka kuinka yrittäisi. Eksyneen huuto ei kuulu, sillä se onkin vain kuiskaus, eikä etsijä löydä eksynyttä vaikka kulkisi aivan vieressä. Tähän tilanteeseen voi kuitenkin käyttää taikuutta. Nuttu nurin, onni oikein on mainio sanonta, mikä voi auttaa metsänpeittoon joutunutta, joten eksyneen kannattaa kääntää vaatteensa. Myös etsijän tulee menetellä samoin.
Mikäli menet syvemmälle metsään, varoitan sinua myös maahisista, joita on asunut metsissä aikojen alusta saakka. Maahiset ovat suunnattoman kiinnostuneita ihmisistä, ja saattavat vietellä heidät lumoihinsa kauniilla laulullaan. Uskallatko avata oven seikkailuun? Jos putoat vieraaksi maahisten nurinkuriseen maailmaan, älä ota vieraanvaraiselta isäntäväeltä vastaan mitään syötävää tai juotavaa, sillä muuten et pääse takaisin ihmisten ilmoille enää ikinä.
Keijut eivät aina halua näyttäytyä metsien kulkijoille, mutta niitä voi yrittää tähystellä siristämällä silmiään tai katselemalla puun ohi. Mikäli näet yllättäen jotakin kimaltavaa, voit epäillä keijun juuri näyttäytyneen sinulle. Koska keijut nauttivat ilkikurisuudesta ja pahanteosta, metsässä ollesaan kannattaa pystytellä valppaana. Pikkulapset on syytä pitää keijujen ulottumattomissa, sillä on kerrottu niiden mielellään vaihtavan omia lapsiaan ihmislapsiin, ja myös aikuisen on syytä olla erittäin varovainen, koska ovatpa ne huijanneet ihmisiä rakastetuikseen tai palvelijoikseen keijumaahankin!
Keijun vastakohtaa jättiläistä ei enää nykymetsässä tapaa, mutta merkkejä niiden läsnäolosta näkee metsissä ihan kaikkialla, sillä ne ovat aikaansaaneet vuoret ja vaarat, saaret ja harjut. Tiedetäänpä jättiläisten osallistuneen Raision kirkon rakentamiseenkin: Killi kirkkoa tekee, Nalli nauloja takoo, rahaisessa Raisiossa. Suuren kalliokuopan voi oitis arvata jättiläisten tervapadaksi, mutta kallioisilla alueilla kannattaa katsella pienempienkin kivien alle, jos vaikka sattuisi näkemään merkkejä menneiden aikojen jäteistä.
Jopa pienestä lätäköstä – isommasta järvestä puhumattakaan – voi tavata vedenhaltijoiden edustajia. Niiden joukkoon mahtuu niin kilttejä kuin ilkeitäkin haltijoita, mutta koska satunnainen kulkija ei voi olla varma haltijan luonteenominaisuuksista, on parasta jättää ne rauhaan kokonaan. Näkki nappaa helposti mukanaan syvyyksiin, Veli Vetehinen vie hevosenkin! Veden kuninkaan Ahdin lempeyteenkään ei aina ole luottamista, sillä se on helppo suututtaa mekastamalla veneessä tai veden ääressä. Parempi siis jatkaa matkaa...
Kaikilla kasveillakin on omat haltijansa, mutta niitä voi olla hyvin vaikea nähdä, sillä niiden tiedetään olevan hyvin paljon emokasviensa värisiä ja näköisiä. Haltija saattaa näyttäytyä vain silminä puun rungossa, tai oksana, joka käsivarren tavoin näyttää viittaavan tietä.
Puiden siimeksessä saattaa tavata myös peikkoja, joiden sanotaan muistuttavan ihmisiä - tai ihmisten peikkoja. Mikäli siis törmäät metsässä ihmisenkaltaiseen olentoon, kannattaa kukistaa takapuolelle: peikolla on pitkä häntä. Peikon tiedetään rakentavan pesänsä korpikuusen kannon alle, joten jos metsässä ollessasi oikein tarkkaan kuuntelet, saatat kuulla kun peikkoäiti laulaa lapsilleen: Puaijaijaijai puf, puaijaijaijai puf, puaijaijaijai puf, puf, puaijaijaijai puf.
Vaikka luonnossa voi tavata yhtä jos toista haltijaa, kerron kotimatkan varalle vielä tontuista. Entisaikaan tonttuja tapasi pihapiirissä esimerkiksi riihessä tai aitassa, mutta nykytonttu viihtyy mainiosti rivitaloasunnon pihamaalla tai kerrostaloasunnon saunassa. Tontun tehtävänä on vahtia että talon toimet sujuvat kuten sujuvaksi on tarkoitettu, ja koska tonttu katsoo kuuluvansa talonväkeen, tulee siitä pitää hyvää huolta esimerkiksi antamalla ruokaa. Hyvinpidetty tonttu kun edistää talon hyvinvointia.
ARKEOLOGIAA ALOITTELIJOILLE -KÄTKÖSARJA
Ota kätköjä etsiessäsi huomioon, että muinaismuistokohteet ovat lailla rauhoitettuja, eikä niitä saa kaivaa tai tutkia omin päin. Jokaisessa sarjan kätkössä on vihje, joka kannattaa ottaa talteen.
Kyläklemelän muinaisjäännösalue - Linnasmäen muinaislinna - Metsänväen mailla - Papinkallion muinaisjäännösryhmät - Pappilanmäen polttokenttäkalmisto - Tuomalan aarrekätkö
Lähteet:
Hjelt, Marjut & Aalto, Jaana: Keijukaiset - Totta ja tarinaa toisesta maailmasta (2011); Lumoava haltijakansa - Tarinoita ja tietoa kasvien haltijoista (2011); Taikametsä - Tarinoita ja taikoja suomalaisesta metsästä (2000)
Koski, Mervi & Tiikkaja, Sakari: Suomalaisia haltijoita ja taruolentoja (2007)
Muinaisjäännökset Suomessa (2012)
Ojanen, Eero & Jokinen, Ari: Peikot, keijut ja haltijat - Suomalainen metsänväki (2007)
Additional Hints
(No hints available.)