GC3KCJG Pyhä Risti (Traditional Cache) in Finland created by Maitomies

This cache has been archived.

Maitomies: Rauhoitetaanpa pirtti ja vapautetaan pyhän ristin kirkon alue uudelle jemmalle.
Kiitos kävijöille.

GC3KCJG ▼

A cache by Maitomies Message this owner

Hidden : 5/31/2012

Difficulty:

Terrain:

Size: Size: small (small)

Join now to view geocache location details. It's free!

Watch

How Geocaching Works

Please note Use of geocaching.com services is subject to the terms and conditions in our disclaimer.

Geocache Description:

Kätkö esittelee Hattulan pyhän ristin kirkon, Hattula-Pirtin ja Hattulan kotiseutupuodin.

Kätköä etsiessä tulee huomioida alueen ja rakennusten historiallinen arvo

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on rakennettu Hurttalanharjun kumpumaiseksi laajenevalle harjanteelle, maisemallisesti merkittävälle paikalle Hattulanselän rantaan. Rautakaudella pysyvän asutuksensa saaneen Hurttalan kylän muinainen keskus on sijainnut kirkon pohjoispuolella. Kirkon länsipuolella avautuu laaja viljelyksessä oleva laakso Hurttalan ja Parolan välissä.

Kirkko ja sen lähialue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen "Vanajaveden laakso ja Aulanko" ja on myös yksi Museoviraston vuonna 2009 määrittelemistä valtakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä.

Kätkö sijaitsee välittömästi Hattula-pirtin pihapiirissä. Pirtin alueella järjestetään juhlia ja tapahtumia sekä siellä kokoontuu mm. 4H yhdistyksen iltapäiväkerho. Kätkölle on myös Pirtin omistavan Hattula seuran lupa.

Kätköltä on näköyhteys läheisen Hurttalan ala-asteen koulun pihaan, mutta kätköllä voinee käydä kulkematta koulun pihan läpi, tai häiritsemättä koululaisia muuten. Waypointtina olevalta parkkipaikalta lähtee polku kätkölle. Huomioithan että jos Hattula-Pirtillä on juhlia tai muita tapahtumia, kätköllä on myös periaatteessa mahdollista käydä, mutta Pirtillä olevat ihmiset tulee tällöin huomioida.

Varsinainen kätkörasia on pienehkö small/micro, joten kovin isoja kulkevaisia siihen ei mahdu. Kätkössä on alunperin logikirja, silica, kätkötiedote ja kynä. Kätkö ei ole rakennuksien sisällä tai rakenteissa.

(Tämä on ainakin toinen kätkö tällä alueella. Melko lähettyvillä on sijainnut vuosien 2004 - 2011 välillä nyttemmin arkistoitu kätkö The Old Church of Hattula along Ox Road.)

ilmakuva Pyhän ristin kirkosta ja pitäjänmakasiinista

Hattula-Pirtti

Hattula pirtin omistaa Hattula-Seura. Hattula-Seuran voi sanoa syntyneen kaikista kansan kerroksista. Kun Hattula-Seuran perustava kokous pidettiin kesäkuussa 1954, oli paikalla 16 henkilöä kirvesmiehestä opettajaan ja pappiin. Kaikilla oli sama päämäärä, seura on perustettava. Seuran ensimmäinen koitos oli saada oma tila. Lauri Peltotalo Hyrvälän kylästä lahjoitti vanhan Sauhupirtin, joka uudelleen koottiin Pyhän Ristin kirkon viereen. Valitettavasti se sai palvella museokahvilana vain vuoden 1987 syksyyn, kun muuan käsi päätti tuhota sen polttamalla. Osin talkootyönä seura rakensi uuden pirtin Sauhupirtin läheisyyteen 1998, mikä kantaa nyt nimeä Hattula-pirtti. Hattula-pirtti palvelee yhteisöjä ja yksityisiä vuokrattavana juhlapaikkana, jossa tilaa löytyy noin sadalle hengelle. Hattula-Seuran perimmäinen tehtävä on vaalia paikallista kulttuuriperintöä. Paikallista historiantietoa on levitettykin eri tavoin niin hattulalaisten, kuin ulkopuolistenkin tietoon. Hattula-Seura osallistuu vuosittain myös Hämeenlinnan keskiaikatapahtumaan. Yhteistyö on varsin kiinteätä niin seurakunnan kuin Hattulan vapaa-aikatoimenkin kanssa. Hattula-Seurassa on noin 200 jäsentä.

Wanha Sauhupirtti

nykyinen Hattula-Pirtti

Pyhän ristin kirkko

Hattulan Pyhän Ristin kirkko on Hämeen vanhin kirkko. Se on ollut suosittu pyhiinvaelluskohde keskiajalla, tunnettu myös maamme rajojen ulkopuolella. Kirkko edustaa täysgotiikkaa ja on rakenteeltaan kolmilaivainen hallikirkko. Runkohuoneeseen liittyvät sakaristo (pohjoissivussa) ja asehuone (eteläsivussa). Asehuoneen osittain harmaakiviset seinät ovat peräisin 1500-luvulta.

Kirkko on muurattu tiilestä 1300-luvulla samanaikaisesti Hämeen linnan tiilisen rakennusvaiheen kanssa. Kirkon runkohuone on holvattu kolmilaivaiseksi. Siihen liittyvät sakaristo ja asehuone antavat kirkolle ristimäisen muodon. Nykyinen asehuone on vasta keskiajan lopulta ja poikkeaa osittain harmaakiviseinäisenä muusta rakennuksesta. Kirkon ulkoarkkitehtuurille antavat leimansa korkeat päädyt, tiiliset tukipylväät ja niukka tiilikoristelu. Kirkkosalin rikas kalkkimaalauskoristelu on 1500-luvun alkupuolelta. Lohjan kirkon ohella Hattulan kirkko on maamme merkittävimpiä kuvakirkkoja. Maalausten pääaiheena on Kristuksen elämänvaiheet. Kirkon ympärillä on laaja kirkkotarha, jota on käytetty myös hautausmaana. Harmaakiviseen aitaan liittyy kaksi kivestä ja tiilestä muurattua porttirakennusta, joista pohjoinen on keskiajalta eteläisen ollessa uuden ajan alkupuolelta. Alaosaltaan harmaakivisen kellotapulin yläosa rakennettiin 1813. Hattulan kirkon maisemallinen merkitys on erittäin suuri, sillä se näkyy Hurttalan peltojen yli radalle saakka. Peltojen keskellä sijaitsevassa metsäsaarekkeessa on Kalliolan tilan tasapainoinen rakennusryhmä. Viime vuosikymmenen aikana tämä arvokas kirkkomaisema on kärsinyt harkitsemattomasta uudisrakentamisesta.

Kirkosta lisää mm. wikipediassa.

Pyhän ristin kirkko porttihuoneineen ja kellotapuleineen

Kotiseutupuoti ja vanha viljamakasiini
Tien toisella puolella on aikoinaan seurakunnan toimintaan tiiviisti liittynyt A. F. Granstedtin suunnittelema vuonna 1840 valmistunut vaaleaksi rapattu kolmikerroksinen pitäjänmakasiini, jossa vuoteen 1902 toimi laina- ja köyhäinviljamakasiini. Sen rakentaja oli tyrväntöläinen Juhani Kajander. Siinä on nykyisin kirkon opastuskeskus, kahvila sekä kotiseutupuoti, jossa myydään ainakin lähiseudulla käsin tehtyjä käsitöitä, taide-esineitä ja erilaisia lahjatavaroita.

Pitäjänmakasiini eli lainajyvästö tai lainamakasiini oli Suomessa viljavarasto, jonne talletettiin hyvinä satovuosina viljaa käytettäväksi myöhemmin katovuosien sattuessa syönti- ja siemenviljana. Pitäjänmakasiinista lainatusta viljasta maksettiin korko, joten se toimi eräänlaisena pankkina. Vuosien 1755–1756 valtiopäivillä päätettiin, että jokaiseen Suomen seurakuntaan oli perustettava pitäjänmakasiini, mutta Suomeen niitä oli perustettu vapaaehtoisesti jo aikaisemminkin.

Makasiinin talletettiin viljaa hyvien satojen jälkeen ja sieltä sai lainaksi useimmiten korkoa vastaan syönti- ja siemenviljaa katovuosina. Pitäjänmakasiinin tuottama mahdollinen ylijäämävilja myytiin huutokaupalla ja saadut varat käytettiin muun muassa köyhäinhoitoon ja koulujen ylläpitoon. Vuonna 1857 määrättiin, että pitäjänmakasiinin yhteydessä tuli toimia erikseen siemenjyvästö ja hätäapujyvästö. Pitäjänmakasiinien historia päättyi 1900-luvun alussa, kun normaali pankkilaitos alkoi Suomessa olla riittävän kehittynyttä.

Makasiinirakennukset sijaitsivat yleensä paikkakunnan kirkon lähistöllä ja ne olivat yleensä vankkatekoisia hirsirakennuksia, mutta makasiineja muurattiin myös tiilestä ja kivestä. Puisiin makasiineihin tehtiin viljavarkauksien estämiseksi kaksinkertaiset tyhjän tilan erottamat seinät. Viljaa ei voinut valuttaa poratusta reiästä kaksinkertaisen seinän läpi. Monet entiset pitäjänmakasiinirakennukset toimivat nykyisin museoina.